Homovapaa Raisio

Olin tässä jokunen päivä sitten rentoutumassa Turkulaisessa kylpylähotellissa kollegani Kaasu-Vatasen kanssa. Halveksuntaani osoittaakseni en mainitse tämän virkistyslaitoksen nimeä, sillä tällaista peräreiän ritarien puuhamaata en todellakaan ryhdy mainostamaan, vaikka siellä päivystääkin hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyinen joukko slaavilaisia huoria ja niin miesten kuin naisten yhteiskäytössä olevassa höyrysaunassa saattaa nähdä pillun jos toisenkin, jos käy flaksi. Ei.

Olin suorittamassa päivittäistä kunto-uintiani ylätasanteen uima-altaassa, kun ryhdyin ajan-kuluksi tarkastelemaan allasosaston seiniä koristelevaa seinämaalausta, joka olikin sangen elähdyttävä trooppinen maisema ja muistutti kovasti aktiivi-ajoista onnensoturina Afrikan mantereella, jolloin tuli uitua yli jos jonkinlaisen rapakon tai joen täyspakkaus selässä ja automaattiaseiden luotien ropsahdellessa veteen ympärillä. Huomioni kiinnittyi maalauksen pieneen yksityiskohtaan, jonka nähdessäni olin vetää vettä henkeeni, niin pöyristyttävä tämä näky oli.

Tämä mainitsemani yksityiskohta esitti kahta miestä, jotka kävelivät käsi kädessä pitkin hiekkarantaa. Ei tässä vielä kaikki, olipa toinen miehistä rodultaan valkoinen toisen olessa pikimusta käkkäräpäinen neekeri! Minut valtasi niin hirvittävä kuvotus, että oksensin välittömästi altaaseen karjuen kuin salvettava sika. Vähemmästäkin normaalia ihmistä ylen-annattaa, sillä tuntui kuin olisin uinut eltaantuneessa homomiesten spermassa, niin iljettävän vaikutelman tämä rietastelu antoi. Tästä tuohtuneena riensin välittömästi suihkuhuoneen puolelle ja pesin itseni tervasaippualla useamman kerran, niin homomainen oli olo.

Kaasu-Vatanen tuli myös pikimmiten pesutiloihin suuresti ihmetellen äänekästä ja kiivastahtista poistumistani allasosaston puolelta. Kun kerroin syyn, Vatas-parka oli niin järkyttynyt, että ei ollut uskoa kuulemaansa. Niinpä vein hänet katsomaan tätä rietasta iljetystä ja niin myös monessa liemessä keitetty kanssalusiferistikin hätkähti ja kalpeni, vaikka aivan vähästä ei hänen jokseenkin yksi-totista mielenrauhaansa ei järkytetä. Katsoimme parhaaksi poistua paikalta välittömästi. Vetaydyimme kylpylästä selät vastakkain perä-aukkojamme varjellaksemme, sillä homouden henki oli ylen vahvasti läsnä emmekä halunneet joutua miehimysten yllättämiksi. Kaasu-Vatanen oli niin tuohtunut, vankka hetero-aatteen kannattaja kun on, että hän oli jo kaivamassa rynnäkköhaulikkoa Mercedeksen takakontista aikessa vyöryttää kylpylähotellin vastaanottotiski. Hillitsin häntä muistuttaen Mestari Siitoimen mielisanonnasta; kosto on parhaimmillaan nautittuna kylmänä. Sitä paitsi olin jo huomannut aulassa lukuisia valvontakameroita enkä halunnut kanssalusiferistin joutuvan hankaluuksiin niinkin yhdentelevän asian kun hintinsurman tähden.

Kuten Mestari Siitoinkin herkeämättä muistutti, homot ovat yhtälailla perseestä kuin perseessä. Tunnettu toiseikkahan on, että homoilla on iljettävä mieltymys ruumiineritteisiin ja näiden miehimysten suurimpiin mielen-huveihin kuuluu imeä partnerinsa peräaukkoa, kunnes ulostepökäle tyhjiön elikkä vakuumin myötä-vaikutuksesta ajautuu väistämättä suuhun. Tätä pökälettä sitten imeskellään tai leivitellään toisten tai omalle vartalolle. Myös huumeiden käyttö on homoseksuaalien keskuudessa yleistä, sillä homojen harjoittama nyrkkipano, jossa käsivarsi työnnetään partnerin peräaukkoon joskus jopa kyynärpäätä myöten on hyvinkin kivuliasta, mistä seuraa väistämättä se, että opiaattien kulutus on sangen mittavaa. AIDSin leviämisen, suonensisäisten huumeiden ja homoseksuaalisuuden iljetyksen välillä on näinkin selkeä ja tositettavissa oleva yhteys. Myös kansainvälinen juutalaisuus on vahvasti kytkeytynyt tähän kuvioon, tämän seikan jokainen intuitiivinen ihminen väistämättä joutuu todeksi myöntämään.

Myös naishomoja tämä luonnehdinta koskee, lukuun ottamatta oikeita lesboja, joita vastaan minulla ei ole mitään. Oikeat kunnon lesbothan ovat kauniita naisellisia naisia, jotka lesbolais-sexiä harjoittaessaan parittelevat valjain varustetuilla tupla-peniksillä filmikameroiden edessä Betamax- ja VHS formaatissa. Normaalit persejalkaiset, finninaamaiset ylipainoiset naishomot sen sijaan ovat koiraslutkiakin pahempia iljetyksiä, suoranaisia homo-olion irvikuvia ruutupaitoineen ja lyhyeksi kerittyine hiuksineen. Naishomojen eduksi on toisaalta myönnettävä tosiseikka, että näistä on nyrkki-tappelussa sentään jotain vastusta miehimyksiin verrattuna. Miehimysten hakkaaminen on melko turhauttavaa, sillä ne tappelevat kuin pikkutytöt ja liiankin helposti verta roiskuessaan saattavat tartuttaa AIDSin. Homojen lyömiseen onkin parasta varata suojakäsineet, ellei peräti jousipamppu tai joku muu astalo.

Kaasu-Vatasen rauhoittamiseksi pieksimme kuitenkin varoiksi muutaman selvästi homouteen taipuvaisen, ellei peräti täyshomon nykynuoren, mokomat veltot iljetykset kun katsovat selkeästi paheksuen invapaikalle pysäköimääni Mercedestäni. Olkoonkin, että en ole invalidi, mutta sotaveteraani kuitenkin, olenhan taistellut onnen-soturina länsimaisen demokratian puolesta mutakuonoja ja vinosilmiä vastaan useammallakin rintamalla ja onhan se nyt helvetti jos tässä maassa ei sotaveteraanit edes vähän erivapauksia saa. Sitäpaitsi jos tukka on kuin pöllön oksennuspalloja täynnä, housut roikkuu persuuksissa ja naama on niin täynnä niittejä ja lävistyksiä että ei metallinpaljastimeen ole asiaa, niin ei siinä järkipuhe enää auta.

Olemme kollegani Kaasu-Vatasen kanssa näin ollen julistaneet ristiretken kansainvälisen juutalaisuuden lisäksi homoutta vastaan, semminkin kun on vaikea sanoa mitä eroa edellämainituilla käytännössä on. Aivan aluksi julistamme kotikaupunkini Raision homovapaaksi vyöhykkeeksi. Eli varoitan teitä miehimykset ja naishomot, imeskelkää peräaukkoja, syökää ulostetta ja venytelkää toistenne perä-aukkoja ihan jossain muualla kun täällä! Olkaa varoitettu!

Lusiferin nimeen

Leon Kosmos

Leon Kosmoksen mietteitä vaimoväestä

Nyt kun ex-vaimoni Riitta-Liisa on poistunut elämästäni, olen alkanut vakavissani harkita uuden vaimon hankkimista. Sinällään en vaimoväkeä niinkään elämääni kaipaa, mutta omakotitaloni alennus-tilaa katsellessani olen tullut siihen johtöpäätökseen, että täällä totisesti tarvitaan siivoojaa, sillä on pakko myöntää, että niin Kaasu-Vataselta kuin minultakin luontaisina alfa-uroksina puuttuu kodinhoitoon tarvittava yksioikoinen naisen-mieli, mikä onkin aivan ymmärrettävää, sillä jo biologiset erot eri sukupuolten välillä johtavat siihen, että miehen tehtävä on metsästää, ymmärtää syvällisesti niin hirvikiväärien kuin tietokoneidenkin toimintaa, taistella elintilasta ja puolustaa niin kotia kuin heimoakin ja naisen vastaavasti siivota, laittaa ruokaa, synnyttää poikalapsia, totella miestään ja antaa vaadittaessa tinsaa taikka perspillua.

Sopivan neiti-ihmisen palkkaamista siivoojattareksi olen myös harkinnut, mutta epäilen josko riittävän luotettavaa henkilöä on nykypäivänä saatavilla, varsinkin kun ennen niin rehellistä ja työteliästä Suomen kansaa tuntuu nykyään kiinnostavan ostos-keskuksissa varastelu, kiljupöhnässä piereskely, pilven polttaminen ja sosiaalitoimen rahoilla loisiminen ennemmin kuin itsensä elättäminen työtä tekemällä. Muutenkin tuntuu että tällaisiin matalapalkkaisiin ruumiillisiin töihin ei enää löydy kuin kaiken maailman kumihuulia ja neekeriähän tai muita mutiaisia en helvetti soikoon kotonani katsele niin kauan kun magnum-revolveri kädessä pysyy, ellen sitten täytettynä koristeena takan reunuksella tahi muuna tarvekaluna.

Tulevalta vaimokokelaalta en toki liikoja vaadi, kun on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia, kuten mummo-vainaa tapasi todeta. Nyt tuo vanha haaska luultavasti runkkaa kyrpiä helvetissä, mikä olisikin monelle ämmänkropsulle sopiva harrastus. Olenkin harkinnut esittää eräälle Kristillisdemokraattisessa puolueessa hyvinkin korkeassa asemassa vaikuttavalle kanssalusiferistille ehdotettavaksi laki-aloitetta, jonka mukaan sopivan pulleakätisten ikä-neitien tulisi eläkkeidensä vastineeksi tai peräti vellipalkalla palvella jonottavia kiimaisia nuoria kolleja yleisissä suurimpiin kasvukeskuksiin sijoitetuissa runkkauskopeissa, joissa nämä vanhat kotkat voisivat olla jollain tasolla hyödyksi käsisexiä harjoittaessaan, sen sijaan että olisivat yhteiskunnalle pelkkä meno-erä. Mikäli tällainen lakialoite kuullaan, tiedät hyvä lukijani mistä se on lähtöisin.

Pillun tähden vaimoa ei pelkästään kannata hankkia, sillä tämän asian ammatti-ihmiset taitavat paremmin. Toki pelkällä määrämittasahaajan palkalla ei pahemmin ole varaa laatuhuorissa käydä ja juurikin laatutavarasta tässä on kyse, eli tällaiset elämässään epäonnistuneet surkimukset voivat keskittyä lykkimään nyrkkiinsä, sikälikin kun lopputuloksena tuskin on muuta kuin pölähdys kuivaa ilmaa jos sitäkään. Ei. Laatuhuorien tyrkkiminen on parempi jättää meille paremmin elämässä menestyneille alfauroksille, duunarit ja itäkeskuksen kolmannen polven pitkäaikaistyöttömät voivat vastaisuudessakin tyytyä hinkkaamaan niitä lähiterassilta pilkun aikaan pokaamiaan siiderivalaita tai omaa hikistä tumppuaan. Hyvä huora, mielummin useampi kerralla voi olla tyyriskin investointi, mutta pidemmän päälle kannattava, sillä tasokkaiden ammattilaisten kanssa sexuaalisesti luova karjupukki ylittää helposti itsensä ja yltää huimiin sexuaalimaagisiin suorituksiin, samalla ylistäen herraamme Lusiferia lihan iloittelun kautta, semminkin kun tällainen aisti-ilon muoto on hänelle kovin mieluisa ja otollinen.

Mainittakoon, että odotan innolla methamfetamiinin käytön juurtumista Suomeen, sillä kuten ulkomaalaiset kollegat ovat vahvistaneet, saa vasta addiktionsa alkuvaiheessa olevalta nistihuoralta hyvää kyytiä alehintaan, semminkin kun kyseinen substanssi ja varsinkin sen puute saa käyttäjänsä suostumaan auliisti mitä merkillisempiin perversioihin, joille mikään ihmisen keksimä lihan ilo ei ole vierasta. Repsahtaneempiin nistihuoriin ei kannata sekaantua, mutta juuri ammatti-uransa aloittaneen nistihuoran kanssa talouskukkarostaan tarkka irstailija saa hyvinkin vähän höylättyä tuoretta pillua sopuhintaan.

Mutta itse asiaan palatakseni, elämästäni puuttuu naisen käden kosketus elikkä vaimo. Tai pikemminkin siivooja, kokki, palvelija ja panopuu, kuten asian laita näin käytännössä on. Naiselta odotan samaa kuin koiriltani, eli minä olen lauman johtaja, jota totellaan mukisematta, muuten remmi viuhuu. Koiriani en tietenkään humaanina ihmisenä lyö, mutta vaimon kanssa ei ole niin tarkkaa. Itse asiassa vaimo kannattaa piestä säännöllisesti pienimmästäkin syystä tai vaikka ilman syytä, näin säätyy monelta mielenharmilta. Luonteeltaan nainen on kuin koira, sille pitää osoittaa paikka perheen hierarkiassa, kuten koiralle vastaavasti oma paikka lauman hierarkiassa, muutoin se käy isottelemaan.

Samoin tulee hyvän vaimon olla jälkeläis-mielessäkin perimältään arjalainen, sillä vaikka miehen geenit ovatkin jälkikasvussa dominoivat, ei valkoisen rotu pysy täysin puhtaana, mikäli naisen suvusta löytyy ali-ihmisiä. Myös leveä lantio on hyvästä, näin nainen synnyttää helpommin miehelleen poikia jälkeläiseksi ja sujuupa lisäksi nyrkkipanokin ilman suurempia voimanponnistuksia. Oikea vaimo omistautuu miehelleen ja kodin hoitamiseen, kotiäitiys on ainoa vaihtoehto, sillä nainen kuuluu kotilieden ja sängyn ääreen. Odotan myös tulevalta vaimoltani runsasta osallistumista erilaisiin sadomaagisiin riitteihin, sillä kuten tarkkaavaisimmat lukijani tietävät, on naisväen kurittaminen hyvinkin lähellä sydäntäni.

Eli hyvä lukijani! Jos tunnistit itsesi edellä mainituista vaatimuksista, ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen eli minuun. Vaimon valitseminen on kuin käytetyn auton ostaminen, eli voit odottaa perusteellista koeajoa ennen lopullista päätöstä. Mainittakoon, että olen saanut lukuisia hyvinkin mielenkiitoisia ja antoisiksi osoittautuneita yhteydenottopyyntöjä lukijoiltani, mutta sopivaa morsmaikkua ei ole vielä kohdalle tätä kautta sattunut. Saatan myös käytää kanssalusiferisti Kaasu-Vatasta koeajon suorittamiseen, mikäli oma aikani ei riitä, joten tähän on hyvä varautua. Nyt päätän kirjoitukseni tältä osin, taksi odottaa pihassa ja jaloviinapullo povitaskussa, sillä suuntaamme Kaasu-Vatasen kanssa tissibaarin kautta Turun yöelämään ja saatamme myös poiketa naistentansseissa, mikäli emme tule ostaneeksi muutamaa huoraa paikallisesta yökerhosta illan ratoksi.

Lusiferin nimeen

Leon Kosmos

Leon Kosmoksen paluu

Hyvä lukija, olen pitkästä aikaa taas päässyt päivittämään blogiani. Itsestäni riippumattomista syistä olen viettänyt aikaa mielisairaalan suljetulla osastolla, joten mahdollisuuteni päästä tietokoneen ääreen ovat olleet vähäiset. Ei sillä, etteikö minulla olisi ollut paljonkin sanottavaa olevaisen luonteesta, mutta olen lähinnä viettänyt aikaani pillerihumalassa horrostaen ja askarrellen pärekoreja sekä savitöitä vajakkien kanssa. Sinällään en tosin itseäni mieleltäni sairaaksi laske, tämä on seikka jonka ympäristö määrittää ja kaltaiselleni karaistuneelle sadomagian kenttätutkijalle ja hengensoturille on rivikansalaisten vähäisellä mielellään laatimat normit ja tavat sinällään niin yhdentekevä asia, että en vaivaudu nitä edes enempää kommentoimaan.

Sillä välin kun olin houruinhoitolassa Riitta-Liisa oli pakannut tavaransa, jättänyt eropaperit eteisen piirongin päälle ja häipynyt. Tätä seikkaa en suinkaan pane pahakseni, sillä nyt en enää joudu avokämmenellä ojentamaan nalkuttavaa vaimoväkeä, jos olen sattunut tuomaan pikkutunneilla yökerhosta huoran jos toisenkin aviovuoteeseen iloitsemaan. Sen sijaan nykyistä olohuoneen sohvalta käsin vaikuttavaa asuinkumppaniani Kaasu-Vatasta ei tällainen meno lainkaan häiritse, vaan herääpä hän aina yhtä pirteänä jälkiliukkaille lykkimään vaikka kesken sikeimmän unen, semminkin kun talouskukkarostaan tarkkana ihmisenä sanomattakin ymmärtää, että huoraa kannattaa lykkiä koko rahan edestä ja että ei se tinsan tulo panemalla lopu, ellei satu väliliha repeämään.

Muutoinkin olin enemmän huolissani saksanpaimenkoiristani kuin Riitta-Liisasta, mutta Kaasu-Vatanen oli pitänyt Blondista ja Rexistä hyvää huolta, vaikka kirpeä ulosteen ja kusen haju kertoi, että aina kelpo Vatanen ei ollut ehtinyt menevänä miehenä yöllisiltä reissuiltaan koiria pissattamaan. Tosin siinä tuliaiskonjakin äärellä miehissä asiaa ruotiessamme hän tuli maininneeksi, että ei voi aivan satavarmaksi väittää olevansa täysin syytön tähän asuinhuoneiston alennustilaan. Vaimo on jokatapauksessa miehen taloudessa sangen yliarvostettu tavara elikkä kapistus, tuskin edes vaivaudun uutta hankkimaan semminkin jos joku sattuu keksimään pesukoneen, joka osaa tehdä yhtä hyviä kokolihavoileipiä kuin Riitta-Liisa. Varsinkin jos tällaiselta aparaatilta saa vielä lisäksi pillua, niin siinäpä on riittävä verkkovirralla toimiva korvike vaimoväelle.

Siinä viinaksia särpiessämme pohdimme Kaasu-Vatasen kanssa syitä siihen miksi olin ylipäätään lataamoon joutunut. Tapahtunutta oli edeltänyt tavallistakin intensiivisempi reseptilääkkeillä höystetty ryypiskelyputki, joten jouduimme konstruoimaan  tapahtuneen kulun lähinnä poliisin tutkinta-aineiston pohjalta, jonka olin saanut haltuuni ylikomisarion virassa vaikuttavalta tutulta muurariveljeltä laatikollisella hyvää vuosikertakonjakkia. Itselläni ei ole asiain kulusta mitään mielikuvia, Vatanen taasen muistaa olleensa kaatamassa kanssani salaviinan kauppiaana tunnetun X:n (nimi poistettu seuran lakimiehen vaatimuksesta) vähittäismyymälänä toimivaa farmarimallista Ladaa joltisenkin kiivastuksen vallassa ja heränneensä seuraavana aamuna panamahattunsa hukanneena ankarasti ylenantaen joutomaalta Aurajoen suistosta.

Mainitun poliisimiehen hävittämän tutkinta-aineiston ansioksi lasken myös sen, että aseenkantolupiani ei käyty sen tarkemmin syynäämään, semminkin kun nykyisin on niin julmetun vaikeaa saada lupaa automaatti- ja sarjatuliaseille. On aivan oikein, että ampuma-aseet pidetään poissa kaiken maailman hullujen ulottuvilta, mutta onhan se jo vallan merkillistä, jos reservin upseeri ja suomalainen patriootti joutuu jollekin viranhaltijana toimivalle velttoa kalua järsivälle vihervasemmistohyysääjälle perustelemaan aseiden tarvettaan. Heteromies ymmärtää tällaisen asian tähdellisyyden ilman sen kummempia lupia taikka papereita, mutta armeijaa käymätön lesbomies ei rynnäkkökivääristä tuon taivaallista ymmärrä, vaikka sellaisen saisi peräsuoleensa aseöljyllä voideltuna.

Vaikka molempien muistikuvat tapahtuneen ajalta olivat sangen hataria, niin tarkasteli asiaa miltä kantilta hyvänsä, päädyimme aina siihen, että kansainvälinen juutalaisuus oli tämän salajuonen takana. Mitään konkreettisia todisteita tästä emme tosin havainneet, mutta kokeneina hengensotureina olimme tottuneet luottamaan intuitioon näissä asioissa. Vaikka en aiemmissa blogimerkinnöissäni turvallisuussyistä ole pahemmin asiaa sivunnut, on Turun Hengentieteen Seuran ydinryhmä eli Musta Veljeskunta jo pitkään ollut niin Supon kuin ulkomaalaistenkin turvallisuusviranomaisten urkinnan kohteena ja selkeästi toimintamme on jo saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että Israelin tiedustelupalvelu Mossad on ryhtynyt sabotoimaan meitä näinkin alhaisilla keinoilla.

Ei pidä unohtaa, että Turun hengentieteen Seura oli tehnyt kulissien takana runsaasti työtä eduskuntavaalien alla Kristillisdemokraattien hyväksi ja tukenut heidän vaalityötään Suomen oloissa varsin merkittävillä summilla. Sionistit ovat niin läpeensä sairaalloista ja perverssiä esinahkoja silpovaa sakkia, että heille puhdasoppinen terve evankelis-luterilainen kristillisyys on kauhistus. Vaikka itseäni intohimoisena ja vakaumuksellisena Lusiferin soldaattina kristillisyys ei niinkään puhuttele, niin onhan kristillisuus kuitenkin yksi Mestari Siitoimen mainitsemista hengentieteiden pyhän kolminaisuuden perusteista satanismin ja lusiferismin ohella. Ja lisää hengellisyyttä tämä maailma totisesti tarvitseekin, kun näinä aikoina homosexuaalit naivat toisiaan julkisesti riemukulkueissaan vehkeet ripulipaskaa roiskuen ja nämä samaiset niin lapsiin kuin eläimiinkin sekaantujat vaativat päästä kirkossa papin siunaamana vihille.

Päätän tämän blogimerkintäni tähän, vaikka sanottavaa olisikin runsaasti. Hyvä lukijani, en osaa sanoa koska seuraavan kerran lähestyn sinua, sillä nyt on tekojen aika, ei sanojen. Kansainvälisen juutalaisuuden kätyreille lähetän tässä yhteydessä terveisiä, eli sitä saa mitä tilaa. Me emme tee myyräntyötä kulisseissa, vaan julistamme avoimensodan kaltaisianne vehkeilijöitä vastaan. Tulemme käyttämään kaikkia keinoja ja yhteyksiämme politiikan huipuille, poliisiin, armeijaan ja muihin viranomaisiin ja radikaaliin äärioikeistoon kuin myös myös harmaalla aluella toimiviin kontakteihimme oikaistaaksemme tämän vääryyden! Olkaa varoitettu!

Lusiferin Nimeen

Leon Kosmos

Mietteitä valtakunnanjohtaja Pekka Siitoimesta

Hyvä lukijani! Aikaa on kulunut viimeisimmästä blogimerkinnästäni, mutta se ei tarkoita, ettenkö olisi harjoittanut ahkerasti salatieteitä ja sadomagiaa liike-toimien ohessa. Sitten viime kerran olen ollut putkassa, Tukholmassa, sammuneena jäisellä kynnöspellolla, ampumaradalla, panemassa huoraa kitalakeen, velkoja perimässä Kaasu-Vatasen kanssa, päivätansseissa, liikematkoilla ja lisäksi olen juonut erittäin paljon väki-viinaa, useimmiten yhdistettynä edellä mainittuihin aktiviteetteihin. Myös hengentieteen lastuja olen aina mieleen juolahtaessa kirjoittanut, mutta kunnon kumarassa tämä on osoittautunut sangen hankalaksi. Vaikka viina aiheuttaa ylen vilkasta ajatuksen juoksua ja huimia visioita, on sen käyttämisessä ajatustyön voimanlähteiksi myös huonot puolensa.

Siinä missä tietoisesti pyrkii painamaan yhtä kirjasinta, tulee helposti ankaran humalatilan vallitessa painaneeksi kolmea tai viittä, minkä johdosta teksti on vähintäänkin kryptistä seuraavana päivänä. Myöskin tietokoneen näppäimistölle vatsastani käsin oksentamani makkaraperunat tekevät näppäimistön sangen tahmeaksi ja sitä myöten sangen hankalaksi käyttää, vaikka useamman sata tikkiä Kaasu-Vatasen käsittelyn jäljiltä peräsuoleensa saanut Riitta-Liisa on parhaansa mukaan sitä yrittänyt puhdistaa. Mutta tästä minun ei pitänyt puhua, vaan kertoa näkemyksiäni Mustan Maagian Mestarista, valtakunnanjohtaja Pekka Siitoimesta.

Mestari Siitoimen eläessä olimme vähemmän tekemisissä, tapasin häntä harvakseltaan vuosikymmenien kuluessa, mutta välimme eivät olleet sinällään kovin läheiset. Tuin 70-luvulla taloudellisesti väliin merkittävilläkin summilla hänen poliittista ja salatieteellistä toimintaansa, varsinkin kun valtakunnanjohtaja Siitoimella oli käyttökelpoisia kontakteja kansainvälisten onnensoturien välittäjiin. Suhteemme oli siis enemmänkin liikesuhde kuin veljeyttä Lusiferissa, vaikka intohimoisia vasemman polun kulkijoita molemmat olimme ja kumpikin tahollamme vallan villittyjä irtopillun ja väki-viinan perään.

Myös hänen poliittisia visioitaan arvostin suuresti ja arvostan edelleen. Onhan moni kansan suussa kulunut mainio aforismi häneltä lähtöisin, kuten kuolematon sutkautus, joka nostattaa melkoisen naururemakan joka kerta reserviupseerien saunailloissa: "Turha on elää, turha on kuolla, turha on vanhojen naisten vittuja nuolla, koska todellinen mies on sotilas, juoppo ja pukki. Jokainen mies itkee, nuolee vitun ja vetää käteen, mutta harva sen tunnustaa. Mutta minä natsiupseerina tunnustan ne kaikki." Viimeksi itkin katsoessani elokuvaa Top Gun, joka ei saatana sentään ole homoraina, vaikka jotkut peräreiän ritarit kehtaavat niin väittääkin, vittua olen toki nuollut siinä missä muitakin ruumiin-aukkoja ja käteen vedän tässä samalla kirjoittaessani, mikä tuli näin todistettua.

Mestari Siitoin, kuten kuka hyvänsä suuri maagi, oli myös armoton showmies ja tarinaniskijä, kun taas itse en niinkään ole kaivannut julkisuutta hengen-toimilleni. Samoin hänen lähipiirinsä lukuun ottamatta tiettyjä Mustan Veljeskunnan jäseniä olivat vähintäänkin merkillistä väkeä. Karismaattinen johto-henkilö kerää helpostikin melkoisen joukon hengenlahjoiltaan heikkomielisiä hännystelijöitä ja muita avohoitopotilaita ympärilleen. Näin kävi myös Pekka Siitoimen tapauksessa. Suurin osa näistä latvakakkosista ei kelpaisi edes saippuaksi keitettäväksi, saati sitten vakavamieliseen hengentieteen tai politiikan harjoittamiseen.

Kahden kesken kuppia ottaessamme hän oli aivan eri ihminen kuin kansainvälisen juutalaisuuden omistaman media kätyrit yrittivät uskotella. Mieleeni on jäänyt hänestä hyvinkin empaattinen, sydämensivistynyt ja rakastettava kuva. Eniten kuitenkin arvosta valtakunnanjohtaja Siitoimessa sitä ominaisuutta, että hän normeista piittaamatta eli kuten oikean soturin kuuluukin, eikä välittänyt aikalaisten kauhistelusta. Muistutettakoon nuorempia lukijoita, että johtaja Siitoin oli avoimesti natsi ja okkultisti jo vuosikymmeniä sitten, jolloin yleinen asenne-ilmapiiri oli hyvinkin suvaitsematon. Ehkä parhaiten häntä kuvaa videopalvelu Youtubessa esitetty tribuuttivideo ”Pekka Siitoimen iltarukous”.

Mietteitä sotilaan olemuksesta

Havahduinpa illansuussa saksalaisen alppipornon ääreltä vaimoväen ulinaan. Akka parkui ja huusi kuin henkeä olisi viety, mutta kun ehdin paikalle apukeittiöön hirvikiväärillä aseistautuneena mielipahan alkuperää selvittämään, havaitsinkin vain tällä hetkellä sohvaltani käsin vaikuttavan kanssalusiferisti Kaasu-Vatasen lykkivän kyrvänvarsi verisenä pesukoneen päälle sidottua vaimoani takaapäin tuhkaluukkuun.

Olipa kelpo Kaasu-Vatanen käytännön miehenä säätänyt pesukoneen linkoukselle maximaalisen vibraation saavuttamiseksi ja varustautunut tähän perssilmän perusteelliseen venytykseen tähtäävään urakkaan kunnon eväin, sillä vieressään hänellä oli puoliksi juotu pullo yhden tähden jalo-viinaa ja paketillinen prinssinakkeja, joita hän ohimenneessään suuhun nakkaillessaan dippaili Riitta-Liisaan ristiselälle pursottamaan sinappihuntuun. Jätin siis Vatasen puurtamaan rauhassa ja vein koirat pihalle koirahäkkiin, sillä niitäkin tämä parkuna selkeästi häiritsi.

Vaikka mitenkään turhan tarkka en vaimoni tavarasta ole, ei se käytöstä kulu ja tikeillä on tähänkin asti pahimmista selvitty, niin moni muu olisi saanut mopata aivojaan kaakeleilta perseraiskauksesta verekseltään tavattaessa, mutta Kaasu-Vatanen saa puolestani huoleti nussia vaimoani ja muita narttuja, joita tapaan omaksi iloksi ja Lusiferin kunniaksi vinguttaa kellariini rakennetussa kidutus-sexiä varten sisustetussa tyrmässä, sillä onhan Kaasu-Vatanen veljeni ja kukapa ei jakaisi vaikka viimeistä ihokastaan veljensä kanssa, saati sitten jotakin yhdentekevää ämmänkropsua. Sukua emme suinkaan ole, enkä tarkoita myöskään veljeyttä Lusiferissa, vaikka yhteistä vasenta polkua on hänen kansaan tullut käytyä vuosikymmenet. Ei. Koen Kaasu-Vatasen veljekseni sodan jumalan Marsin kautta, ja tämä side on vahvempi mitään muuta.

Yksityiskohtiin en luonnollisestikaan voi mennä, vaikka suojelupoliisia ja ulkoministeriön tiettyjä virkamiehiä tämä seikka tuntuu yhä kiinnostavan, mutta olen toiminut Suomen armeijan lisäksi pääosin Lähi-idässä ja Afrikan mantereella turvallisuusalan konsulttina sekä palkkasotilaana. Koko ikänsä ammattisotilaana toiminut Kaasu-Vatanen on seisonut rinnallani tiukoissakin paikoissa ja olen aina voinut luottaa siihen, että hän on turvannut selustani taistelutanterella, samoin kuin hän on voinut odottaa sitä minulta.

Armeijaa, saati sitten kunnon sotaa käymättömät sivarihomot ja muut kurapaska kintuille valuen pelkäävät tissimaitopojat, jotka sivumennen sanoen pitäisi sotkea moottoritien täytteeksi tai silputa minkin rehuksi turkisteollisuuden käyttötarpeisiin, eivät voi mitenkään ymmärtää kuinka vahva side kahden heteromiehen välille voi sotatantereella muodostua.

Pohtikaamme ensin hetken millaisesta ihmisestä tulee sotilas. Oikeaksi sotilaaksi en laske pelkästään armeijan peruskoulutuksen käyneitä miehiä, vaikka näillä auttavat avut taistelutantereella toimimiseen olisikin. Jonkintasoisia nostomiehiähän nämä paremman puutteessa toki ovat ja kelpaavat kenties maatiesiltoja heinäseipään kanssa vahtimaan, kun ryssä hyökkää. Vaikka ammattisotilaana työskentely vaatiikin rautaista ammattitaitoa, kunnon sotilaaksi valikoidutaan tiettyjen henkisten ominaisuuksien kautta.

Millaisesta ihmisestä siis tulee ammattisotilas? Useinhan sotimista ammatikseen harjoittavaa henkilöä pidetään tunne-elämältään vammautuneena ja älyltään vähäisenä raakalaisena, mutta tämä on sangen kaukana totuudesta. Mainitun kaltaisia yksilöitä olen toki maailman sotatantereilla kohdannut, mutta koska sotataito vaatii terävää älyä, petoeläimen vaistoja, nopeita refleksejä ja kykyä improvisoida ja hahmottaa selkeästi kokonaisuuksien välisiä yhteyksiä sekä suoriutua kovankin paineen alaisena, karsiutuvat tällaiset yksilöt luonnonvalinnan kautta pian.

Myöskään rikollinen, karkea tai pelkurimainen luonteenlaatu ei sovi sotilaalle. Varsinkin ammattisotilaan toimenkuva vaatii lojaaliutta kanssasotilailta, sillä useinkin joudutaan toimimaan määrällisesti ylivoimaista vihollista vastaan ja varmuus siitä, että kanssasotija ei jänistä tai jätä kollegoitaan pulaan mahdollistaa pienenkin yksikön tehokkaan toiminnan. Jos palkkasotilas pakenee tiukan paikan tullen, on tämän kohtalo kiinni saataessa tarjota muurahaisille lämmin ateria ja tästä ei onnensoturien keskuudessa tingitä.

Oman edun tavoittelu on järkevä ja suositeltavakin luonteenpiirre palkkasotilaassa, mutta ei koskaan taistelutoverien kustannuksella! Naiset ja sotasaalis jaetaan, kuten on tehty jo muinaisista heimosodista lähtien, koska tämä on sotaa käyvien urosten luonnollinen ja ikiaikainen oikeus. Jokainen todellinen mies on sotilas, juoppo ja pukki, kuten Mestari Siitoimenkin tiedetään painottaneen. Moni palkkasotilas onkin päättänyt uransa kohtalaisen varakkaana, mikäli ei ole liiaksi väki-viinan nauttimiseen taipuvaisena tullut juoneeksi rintamamiestaloaan.

Lähes poikkeuksetta tuntemani palkkasotilaat ovat olleet pohjimmiltaan oikeita herrasmiehiä, joskin usein melko omintakeisia käytöstavoiltaan. Tämä taas johtuu työnkuvan raaistavasta luonteesta, sillä jatkuva tappaminen ja raiskaaminen vaikuttavat pidemmän päälle väistämättä psyykeeseen. Tämän vastapainona palkkasotilailta tavataan sangen usein mieltä ylentäviä ja varsin sivistäviä harrastuksia, kuten runojen kirjoittaminen, luutun soitto ja posliinin maalaus. Esimerkkinä tästä mielen jaloudesta käyköön kerta, kun lausuin hengen nostatukseksi Johann Wolfgang von Goethen runon Der Erlkönig ennen aamuöistä neekerikylän teurastusta, ei kuivaa silmäkulmaa näkynyt ja jopa Kaasu-Vatanen, jonka mielessä ei ylenmääräistä hengen-toimintaa esiinny, itki kuin emästaan eksynyt vohla.

Jo edesmennyt tanskalainen palkkasotilas ja entinen muukalaislegioonan alikorpraali Neekerinsurma-Mikkelsson, joka myöhemmin muutamaa vuotta ennen kuolemaansa hurahti rastafarismiin ja tuli laajemminkin tunnetuksi kannabishuuruista Jahven ilosanomaa julistavana Irie-Mikkelssonina, omisti yhden laajimmista Meissenin posliiniesineiden kokoelmista mitä länsimaissa tunnetaan ja sangen iki-muistoista olikin viettää rauhaisa teehetki Neekerinsurman ja poikien kanssa rooibosteetä luuposliinikupeista nauttien Rhodesian viidakossa kesken viinahuuruisen murhaamisen. Eli mitään raakalaisia emme ole.

Tästä pääsemmekin kysymykseen miksi ammattisotilaaksi ryhdytään. Tämä jäänee arvoitukseksi pillunpuutteessa kituville pienikaluisille aasi-miehille ja muille ripulikyrpäisille homosexuaaleille iäksi, koska nämä nyhveröt eivät ole koskaan kokeneet oikeaa sotaa tai edes kunnon kapakkatappelua. Taistelu aiheuttaa niin täydellistä mielellistä hekumaa, että siitä tulee väistämättä riippuvaiseksi. Rehdissä nyrkkitappelussakin adrenaliini alkaa virrata melkoisesti, mutta tätä ei voi mitenkään verrata siihen endorfiinihyökyyn, jonka taistelija kokee sotakentällä.

Sexillä, huumeilla tai millään muilla keinoin ei pääse lähellekään sitä kokonaisvaltaista äärimmäistä elossa olemisen tunnetta, kun jokainen hetki voi kirjaimellisesti olla viimeinen. Todellinen peto ihmisessä herää, kun on kyse taistelusta elämästä ja kuolemasta. Toista sijaa ei jaeta, joko tapat tai tulet tapetuksi. Ainoastaan voitto merkitsee. Kun on omin avuin selvinnyt taistelussa, ollut ovelampi ja väkevämpi vihollista, voi kokea puhtaan valloittajasoturin hengenhurmoksen ja tämä tila on Lusiferille sangen otollinen. Sitä vallan ja voiman tunnetta, jonka menestyksekkään taistelun jälkeen kokee, ei voi sanoin kuvata eikä ymmärtää, mikäli sitä ei ole itse kokenut ja juuri tässä on syy siihen miksi sotia on käyty ja tullaan aina käymään.

Vaimoraiska näkyy päässeen köysistä irti ja persposket veristä paskalimaa valuen nyyhkii päästä lääkärin. Koska maasturi on huollossa, en voi käyttää koirahäkkiä ja taatusti en päästä tuhon tilaan itsensä hankkinutta ihmistä Mercedeksen verhoilua sotkemaan, oli tämä sukua tai ei, koska tämä vaikuttaisi selkeästi jälleenmyyntiarvoon. Päädyin kuitenkin antamaan vaimolle talouskukkarosta taksirahaa terveyskeskuskäyntiä varten, koska tuntui sangen kohtuuttomalta antaa Riitta-Liisan polkea Jopolla koko matkaa jäisiä metsäteitä pitkin terveyskeskukseen saakka peräaukko revenneenä, vaikka Kaasu-Vatanen tästä saakin vallan aiheellisen syyn moittia minua siitä, että hemmottelen vaimoani liikaa enkä pidä tätä tarpeellisessa kotikurissa. Minkäs teet, olen kuitenkin pohjimmiltani humanisti ja vaimoonkin, niin rasittava kun tämä välillä osaa olla, olen vuosien varrella jossakin määrin kiintynyt.

Leon Kosmoksen spermapankki

Latasinpa nettiin vaimo-väen iloksi mainoselokuvan tarjoamistani sexuaalipalveluksista. Eli jos on tarvetta saada munaa mekkoon tai jälkikasvua, ellei peräti molempia, niin Leon Kosmos toimittaa. Ja oikein puutteenalaisia varten voin ottaa mukaan vanhan taisteluparini, kansainvälisen seikkailijan ja kelpo viinamäen miehen Kaasu-Vatasen, joka vaikuttaa juuri kotimaahan saapuneena toistaiseksi olohuoneeni sohvalta käsin. Kaasu-Vatasella on pallit titaania, vehje kuin hevosella ja rekyyliä riittää, kuten Lusiferille otolliselta karju-pukilta voi odottaa. Vaimokin voi tämän vahvistaa, sen verran jalat harallaan ja vaivalloisen näköisesti kurahaara tuossa käy, että näky saaneen pahimpaan kutinaan ja vielä kaupanpäällisiä lisiksi.

Kenttäsika Päivi Maria

Lukuisat lukijani ovat lähestyneet minua ja kyselleet emakkosika Päivi Marian kohtalosta. Kuten muistanette, tuo väki-viinalle perso emakko oli eksorkistiduomme matkassa Pohjanmaalla, kun manasimme kelpo B.S. Müllerin kanssa sexuaalidemonia vitunteitse ikä-neidistä.

Päivi Maria jaksaa oikein paksusti, hän majailee kevääseen saakka tutun satanistin, metsäsikojen jalostajan ja vannoutuneen jääspeedwayn harrastajan maanviljelijä X:n (nimi poistettu Seuran lakimiehen vaatimuksesta) luomutilalla.

Kunhan routa tästä hellittää, saapuvat virolaiset rakennusurakoitsijat Villu ja Raivo valamaan omakotitaloni viereen uuden sikalan pohjan Päivi Marian tarpeiksi. Laitan tähän artikkeliin kuvitukseksi Päivi Marian ihailijakuvan, mutta koska työmme eksorkismin ja magian parissa on hyvinkin luottamuksellista, en tietoturvasyistä voi paljastaa hänen koko henkilöllisyyttään.

Mainittakoon vielä tietyille irvileuoille tiedoksi, että vaikka nimesimme kenttäsika Päivi Marian juurikin Päivi Mariaksi, tämä ei liity millään tavalla Kristillisdemokraattien puheenjohtajaan ja kansanedustaja Päivi Maria Räsäseen. Ei. Tällaista panettelua emme tule sietämään ja nuhtelen vakavasti mainittuja rääväsuita pilkanteosta.

Henkilökohtaisesti arvostan Päivi Räsästä tavattomasti ja tässä puhun koko Turun Hengentieteen Seuran puolesta. Päivi on intohimoisena Jeesuksen-Kristuksen seuraajana esimerkillinen hengensoturi, perinteisiä suomalaisia arvoja noudattava kunnon perheenäiti, merkittävä kirjailija, politiikassa ansioitunut vaikuttaja, terävä-älyinen yhteiskunta-analyytikko, vallan esimerkillinen kansalainen ja kertakaikkisen hurmaava ja valloittava persoona.

Käy suorastaan kyrpimään siinä määrin tämä median hyeenalauman ja keskustelupalstoilla nimimerkkien piilosta ilkkuvien peräkammarien tupauunojen Päivi Räsäseen kohdistama nälviminen ja iva-puhe, että on kerta kaikkiaan pakko ottaa kaksin käsin viinaa! Muistakaa! Jokainen Päivi Räsäsen vihollinen on myös minun viholliseni ja minun viholliseni on Lusiferin vihollinen! Olkaa varoitettu!

Tällaisina jumalattomina irstauden ja julkihomouden aikoina tarvitsemme Päivi Räsäsen kaltaisia maltillisia ja konservatiivisia arvovaikuttajia, siispä kehotan lukijoita äänestämään häntä tulevissa eduskunta-vaaleissa ja myös minun ääneni Päivi Räsänen tulee saamaan, varsinkin kun en itse tällä kertaa ole ajatellut ehdokkaaksi asettua, ellei varta vasten tulla pyytämään.

Lusiferin Nimeen!

Leon Kosmos

Minä olen Leon Kosmos

http://www.youtube.com/watch?v=5Y7LWbcwX60

Lusiferin Nimeen

Leon Kosmos

Ohjeistusta vaimo-väen kouluttamiseen

Herkesinpä Kaasu-Vatasen kanssa naukkailemaan tämän tuliaisiksi tuomaa mainiota tsekkiläistä koiruoho-viinaa ja siinä kuppia ottaessamme ryhdyimme keskustelemaan perimmäisistä kysymyksistä, kuten hirvikivääreistä sekä miehen ja naisen välisistä suhteista. Tämän pohdiskelun pohjalta päädyin laatimaan tämän artikkelin ohjeistamaan tulevia avio-miehiä ja perheenisiä vaimon valintaan ja koulutukseen liittyvistä seikoista:

Naisen älynlahjoja on suuresti liioiteltu. Nainen on kuin undulaatti, joka oppii puhuen vastaamaan tiettyihin ärsykkeisiin, nauttii keikistelystä peilin edessä ja ennen kaikkea, kuten kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi on todennut; ”naisella ja harakalla on yhtenäinen mieltymys kiilto-aineisiin.” Mitenkään hyödytön nainen ei kuitenkaan ole, vaan soveltuu synnyttämään lapsia, palvelemaan miestään, kotitöihin ja sexiin. Nainen on myös omiaan helpompiin yksinkertaisiin tehtäviin työelämässä, kuten vaihetyöhön tai myymään raviradan totalisaattorikassalla vedonlyöntikuponkeja.

Nainen on mieleltään ikuinen ihmislapsi, ei sillä että tämän kehitys voisi parhaimmillakaan ylittää älykkään koiran tai lehmän henkisiä kykyjä ja siten nainen tarvitsee jatkuvaa opastusta sekä tiukkoja rajoja. Jokainen voi nähdä, millaista turvattomuutta ja sitä kautta epätervettä henkistä sijaistoimintaa voi aiheuttaa liiallisen vastuun ottaminen omasta elämästään, vaikka selkeästi tätä vastuuta ei kyetä kantamaan.

Ostareilla siiderihumalassa nurkkiin kuseksivat, mascaraa kemikalioliikkeistä varastelevat, kevytsavukkeita polttavat ja vittua matkapuhelimeen huutavat pissa-liisat ovat tästä räikein esimerkki. Millainen äiti ja vaimo voi tulla tällaisesta otuksesta? Nainen tarvitsee nuoresta pitäen kuria, ohjausta ja opintoja mielellään sisäoppilaitoksena toimivassa emäntäkoulussa kehittyäkseen hyväksi vaimoksi ja äidiksi.

Lasten perinteinen kasvattaminen kurissa ja nuhteessa fyysillisin keinoin on ikävä kyllä kriminalisoitu ja tämä on suoraa seurausta siitä, kun nainen on päästetty kotilieden ääreltä, makuuhuoneesta ja synnytyslaitokselta osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämä on oiva esimerkki siitä, kuinka naisen vähäisen mielen liiallinen kuormittaminen aiheuttaa suoranaista tuhoa; ensin ei kyetä reagoimaan asiaan mitenkään ja sitten seuraa hysteerinen ylilyönti. Henkistä väkivaltaa voi toki lasten kasvattamiseen soveltaa.

Tasa-arvo on vaarallinen harha. Pidän esimerkiksi hierovaa jalkakylpylaitetta hyödyllisenä ja jopa sangen miellyttävänä, mutta en vertaisenani. Samoin on naisen laita. Elämme kulttuurissa, jossa pienikaluiset impotentit aasi-miehet ovat päästäneet Lusiferille otollisten pukki-miesten mielipahaksi naisen kotilieden ääreltä kansalais-vaikuttamaan. Tämä tilanne on perin luonnoton, onhan nainen luontaisen elinympäristönsä, eli makuuhuoneen, keittiön ja kinkku-bingon ulkopuolella kuin posetiivarin ihmisvaatteisiin puettu apina lantteja kerjäämässä, näky joka aiheuttaa lähinnä myötähäpeää otuksen puolesta.

Perinteisiin arvoihin taipuvaisia naisihmisiä silti löytyy. Tällainen nainen palvelee miestään, synnyttää tälle poikalapsia, hoitaa mukisematta taloustyöt, hyväksyy miehen tälle asettamat rajoitukset, ottaa vastaan ansaitun kurinpalautuksen, puhuu vain kun puhutellaan ja kohtelee miestään johtajanaan ja ylempänään, kuten luonnonjärjestyksen kannalta järkevintä on. Nainen on perimmäiseltä olemukseltaan kuin biologinen kodinkone ja tällaisessa asemassa nainen voi myös tuntea olonsa luontevaksi ilman ylenmääräisiä paineita ja vaatimuksia.

Oma vaimoni on tästä oiva esimerkki, olkoonkin että nain hänet lähinnä rahan vuoksi, mutta löytyy häneltä kieltämättä myös edellä mainittuja ominaisuuksia. Jo luonnon-lajien antaman esimerkin kautta voimme nähdä, kuinka luontevasti naarasolio asettuu roolinsa, kun uros tälle paikkansa osoittaa. Naisella on vähäisten älynlahjojensa vuoksi välillä vaikeuksia hahmottaa omaa sijaansa perheen hierarkiassa, joten tästä seikasta pitää vaimoväkeä yhtenään muistuttaa. Naisen ja koiran kouluttamisessa ei ole juurikaan eroa, on tehtävä selväksi, kuka on lauman johtaja ja tästä perusprinsiipistä ei saa hetkeksikään poiketa!

Tarkastelkaamme asiaa esimerkkien valossa. Vaikka päivällisvieraat tuntevatkin olonsa välillä vaivautuneeksi, meillä syö ensin mies, sitten koirat ja nainen saa mitä kuppiin jää jäljelle. Mikäli naisen päästäisi ruokapöytään ihmisten pariin aterioimaan, voi tämä pian tällä perusteella luulotella sinne kuuluvansa. Aivan kuten koiraa koulutettaessa, myös naisen kouluttamisessa on tärkeää, että mukana säilyy koko ajan johdonmukaisuus ja logiikka, koska jo aiheutuneita virheitä on aina hankalampi korjata kuin seurata alusta alkaen oikeaa koulutus-ohjelmaa.

Sinä nuori mies! Kuule kokeneen Lusiferin pukki-sonnin kokemuksen syvää rintaääntä! Mikäli tuleva morsmaikkusi ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia, nussi sitä aikasi ja sitten heivaa helvettiin koko narttu. Ämmiä on maailma täynnä ja uusia syntyy koko ajan lisää. Vaimon valinta on kuin käytetyn auton ostamista, ei pidä langeta ensimmäiseen kotteroon, joka tulee tarjolle, vaan valinta on suoritettava tarkasti harkiten ja ehdokkaita vertaillen. Turhaan tunteiluun ei ole aihetta elämänkumppania valitessa, kuten Mestari Siitoinkin painotti!

Lusiferin Nimeen

Leon Kosmos

Talvi-sydämen Koproliittiset Riitit

Pohjoismaissa on vietetty jo esikalevalaisista ajoista lähtien tammikuun lopun tienoilla talven-navan juhlaa. Tähän juhlapäivään liittyy vähemmän tunnettuja, mutta voimallisia sexuaalimaagisia riittejä. Varhaisimmat merkinnät tästä tavasta löytyvät Upsalan muinaisilla Disæþing-käräjiltä, jossa tätä salamenoa harjoitettiin käräjäkivien ulkopuolella erityisellä tätä toimitusta varten pyhitetyllä alueella.

Vaimoaväkeä ei juhlamenoihin yleensä kelpuutettu, koska katsottiin näiden läsnä-olon olevan suorastaan haitaksi riittien suorittamiselle. Perimätiedon mukaan paikalle sattumoisin osunut naisväki oli tapana ajaa miesvoimin vitsaksilla piesten pois ja kahlita talliin hikisten ponien sekaan.

Riittiin valmistauduttiin noudattamalla otollista ruokavaliota kolmen päivän ajan ja tästä käytettiin nimitystä keittosilla olo. Usein keittosilla ollessa juotiin runsaasti sahtia ja syötiin pääasiassa sexuaalimaagisia voimia vahvistavaa kokolihaa. Keittosilla olo oli usein melkoista ryypiskelyä ja mässäämistä, mikäli talon väellä oli siihen suinkin varaa.

Kolmannen päivän jälkeen oli varsinaisen rituaalin suorittamisen aika. Tällöin useinkin umpihumalainen miesväki riisuutui ja kirmasi alasti yhtenä miehenä lumihankeen. Tämän jälkeen osanottajat muodostivat ympyrän muotoon maagisen piirin, kävivät kyykkysilleen ja ulostivat reilun krapulapaskan takana olevan juhlijan kämmeniin.

Paskajööti levitettiin sitten kauttaaltaan ympäri kehoa, varsinkin raajat kuorrutettiin huolellisesti tasaisella ulostekerroksella. Kun kaikki olivat enemmän tai vähemmän ulosteen peitossa, etsivät osanottajat kukin taholtaan kaistaleen neitseellistä lumihankea, johon heittäydyttiin selälleen. Tämän jälkeen käsiä ja jalkoja heiluttamalla teki juhlaväki niin sanottuja lumienkeleitä, jotka ennen kristinuskon vaikutuksia tunnettiin metsänneitoina tahi keijukaisina.

Kun lumeen oli tällä tavoin tehty joukko kauniin kullanruskeita lumienkeleitä, kylän vanhin ennusti enkeleistä tulevan vuoden metsästys-, karja- ja maanviljelyslykkyä. Tämän päätteeksi ei vaimoväkeäkään enää karsastettu, vaan kukin kynnelle kykenevä mies yhtyi lähimpään kiinni saamaansa naiseen, vieläpä takaapäin ja samaan läpeen, josta taikamenojen suorittamiseen saatu sexuaalimaaginen erite oli lähtöisin.

Kristinuskon leviämisen myötä on tämäkin kansaperinne ikävä kyllä miltei kadonnut, sillä riitin edellyttämä alastomuus ei sopinut pappismiesten maailmankäsitykseen, vaikka muutoin tämänkaltaiset menot eivät kirkon oppeja vastaan olleetkaan. Hyvä lukijani! Käy siis rohkeasti keittosille ja ryhdy elinpiirissäsi elvyttämään perinteisiä suomalais-ugrilaista kansanperinnettä!

Turun hengentieteen Seuran jäsenien blogikirjoituksia

Ilahtuneena olen pannut merkille, että Turun Hengentieteen Seuran uusilla jäsenillä on mysteriokielen ja hengentieteen tutkiskeluun omistetut blogit. Jeesuksen-Kristuksen Looshin jäsenen Kristuksen Morsiamen blogi löytyy internetistä: http://kristuksenmorsian.blogspot.com/  ja samoin Lusifer Looshin kanssajäsenen Pimeyden Prinsessan http://pimeydenprinsessa.wordpress.com/ . Ylläoleva kuva ei suuremmin tähän artikkeliin liity, onpahan vain vallan hupaisaa katsella, kun pappismies perspillua rassaa.

Lusiferin Nimeen!

Leon Kosmos

Kenttämanausta Pohjanmaan lakeuksilla, osa IV

Hyvä lukijani! Kenttämanaustrilogian neljännessä osassa olemme päätyneet itse eksorkismin suorittamiseen. Sittemmin Vaasan kovaotteiset ulosottomiehet Urtsi ja Päkä ovat jäljittäneet Pirivieteri-Svetlanan, tuon tuhannesti kirotun huoran ja sikavarkaan pahamaineisessa oululaisessa Kaukovainion asuma-lähiössä sijainneeseen yksityisasuntoon. Pojat vahvistivat, että metamfetamiinista kiihtynyt Svetlana oli saanut huume-houreissaan äkillisen päähänpiston kärvennellä intiimi-alueitaan butaanisoihdulla, hakata päätään sohvapöydän kulmaan ja halkaista itseltään pernan.

Svetlana ei minua niinkään kiinnostanut kuin sikamme Päivi Maria, sillä olinhan selvä-nähnyt useana peräkkäisenä yönä unta tästä emakosta ja tulevissa blogimerkinnöissäni tulen paljastamaa ylen hämmästyttäviä asioita. Myöskin olin uneksinut, että negroidi bluesmuusikko Robert Johnson oli antanut aamutakkisillaan minulle yö-aikaan kolmen tien risteyksessä sitarin. Tämä unennäkö ei kuitenkaan ole salatieteellisesti kovin merkittävä, vaan lasken runsaan pirtun ja väki-viinan ryyppäämisen sen syyksi. Unien merkitystä ei tule väheksyä, nimesihän Mestari Siitoinkin unesta-selittämisen merkittäväksi mysteriokielen osa-alueeksi.

B.S. Müller oli jo palannut aikaisemmin Turkuun maasturillani, joten palkkasin entisen hevostarvikekauppiaan ja nykyisen osavartalotransvestiitin Putaan-Jeenon pöytäviinapalkalla kuljettamaan minut ja Päivi Marian hevostrailerillaan takaisin Raisioon.


Jatkakaamme siis reportaashia:

Asensin tavallisemmin alppipornokuvauksissa käyttämäni Betamax-kameran jalustalle samalla kuin ohjeistin B.S. Mülleriä manausrituaaliin olennaisena kuuluvasta taustalla messuamisesta. Rytmi ei saanut lipsua, marakasseja tuli soittaa räväkällä otteella vapaasti varioiden, mutta silti bossa nova -kompissa pitäytyen ja samalla hänen tuli rytmikkäästi messuta ”Saatan, Saatan, inte Saatan”. Luotin tässä asiassa täysin Mülleriin tämä raivokkaasta humalatilasta huolimatta, sillä olihan hän karaistunut nuoruudessaan soittaessaan vibrafonia yökerhojen orkestereissa ja etelämeren risteilyaluksilla. Musiikin, laulun ja rytmin voimaa ei pidä eksorkismia tai muita hengentieteitä harjoitettaessa väheksyä!

Latasin kukullin vihkivedellä, lorautinpa vielä varoiksi kunnolla pirtua sekaan. Ties mitä iljettävyyksiä demoni oli saanut ikäneidin haaroväliinsä sullomaan, joten pieni desinfiointi ei todellakaan olisi pahitteeksi.

Tarkastelin potilasta. Tämä tulisi olemaan kohtalaisen helppo tapaus, vaikka eksorkismin kohteena olikin kaikesta päätellen melkoisen väkevä sexuaalidemoni. Vaikka demoni onkin luonteeltaan pääosin henkinen ilmiö, niin kuten mikä tahansa loinen, se on myös riippuvainen kantajansa hengen- ja ruumiinvoimista. Neiti N.N. oli hengenvoimiltaan selkeästi kretinismiin taipuvainen ja fyysisestikin hento.

En käynyt aikailemaan, sillä mieleni teki jo tissibaariin vetämään perseet, joten roiskaisin kukullilillisen vihkivettä vuodesohvaan sidotun horiskon miehustalle. Edes kelpo B.S. Müllerin raivokas messuaminen ja kipakka tico tico – komppi ei peittänyt eläimellistä mölinää, joka potilaasta lähti. Tarkasteli vihkiveden aiheuttamia jälkiä. Iho oli näiltä kohdin hieman punoittava, mutta palovammoja ei esiintynyt. Hyvä. Demoni oli heikentynyt merkittävästi, joten olimme ajoittaneet manauksen aloituksen täydellisesti.

Latasin kukullin uudelleen vihkiveden ja pirtun seoksella ja otinpa siitä siinä sivussa kunnon huikan itsekin. Säädin kukullin asentoon ”meedium” ja survoin sen mummoraiskan tuhkaluukkuun. Demoni päästi eläimellisen ulvaisun, mutta en antanut sen häiritä, vaan napsautin maasturin käynnistyskaapelit kiinni lerppatisseihin ja akun napoihin. Palavan lihan haju ja nisistä sinkoilevat kipinät kertoivat, että enempää fyysistä kipustimulaatiota ei tarvittu. Tämä oli hyvä asia, sillä näin saatoin polttaa kelpo sikarin loppuun, sen sijaan että olisin joutunut sullomaan sen vanhuksen vaginaan.


Kehotin Mülleria tarkkailemaan silmä kovana potilaan nännipihan seutua, sillä tarkkaan säädelty nisästimulaatio tulisi jakamaan demonin huomion sopivasti kukullin aiheuttamien anaaliärsytysten kanssa. Luin Mestari Siitoimen okkultismin perusteoksesta Musta Magia demonin manausloitsun:

”Himmene nyt, Hiien hurtta, Raukea, Manalan rakki,
Lähe pois kohusta, konna, Maan kamala maksoista,
Syömästä syänkäpyä, Pernoa pehkomasta,
Vatsoa vanuttamasta, keuhkoloita kiertämästä,
Napoa navertamasta, Ohimoita ottamasta,
Selkäluita luistamasta, Sivuja sivertämästä!”

Tämän jälkeen käskin demonin painua sian vittuun. Sinälläänhän on sama, mitä eksorkisti toimituksen aikana lukee, luetun sisältö ei ole niinkään merkityksellinen, kuin lukijan oma hengenvoima ja vakaumus. On lähinnä viihdeteollisuuden syytä, että kuvitellaan latinankielisten manausten olevan erityisen voimallisia. Demonin ulos-käskemisessä ei myöskään ole syytä hienosteluun tai merkillisiin kielikuviin, demoni on kuin nainen, joka lopulta uskoo, kunhan sille riittävän vakuuttavasti huutaa.

Edellä kuvailtua loitsuakin käytin, koska se rimmasi mukavasti B.S. Müllerin jo hieman horjuvaan marakassikomppiin, yhtä hyvin olisin voinut lukea demonille veikkaustuloksia. Kuten jokainen salatieteiden merkittävä tutkija, osaan sujuvasti latinan kielen, jota myös demonit toki käyttävät, ei siksi että niiden erityisesti tarvitsisi, mutta kunhan vaan haluavat olla olevinaan.

Olen tässä muita salatieteilijöitä silmällä-pitäen lainannut hyvinkin tarkkaan demonin äännähtelyä, sillä tämänkaltaista autenttista ammattidemonologin translitteroimaa materiaalia on äärimmäisen vähän tallennettuna sähköisin välinein. Uskon, että tästä aineistosta riittää tutkimusmateriaalia vielä vuosiksi eteenpäin. Olkoonkin, että ääninauha sisältää pitkälti sekavia äännähdyksiä, alatyylisiä ilmauksia ja rivouksia, tämän materiaalin arvoa ei voi kiistää. Kursiivilla merkityt kohdat ovat neiti N.N:n alitajunnan aiheuttamia niin sanottuja sijaisrepliikkejä, tämä ilmiö on varsin tunnettu eksorkismin piirissä. Demonin puhutellessa olen käyttänyt normaalia kirjasinlaatua.

Suullisen manauksen lisäksi karkoitin demonia voimallisesti raipalla läiskimällä ja kuten muistanet, hyvä lukijani, ärsyttämällä nännipihaa sähköisesti. Mikäli haluat eläytyä eksorkismimenojen tunnelmaan täysin, kehoitan sinua laittamaan pekonia paistinpannulle tirisemään, kepeää brasilialaista bossanovaa soimaan ja läiskimään kämmenpohjaasi herkeämättä nahkalompakolla seuraavaa lukiessasi:

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Karhunampuja Martti Kitunen. Rai rai rai. Tsiiiiiih. Kna kna kna kna. Minä siihen että. Minä siihen että. Tsiiiih viu viu vittu. Sviddui että tämmöstä näin.

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Valtakunta hevon peniksestääääääääh! Eleysian mysteerit ja Ebolajärven jää. Achtung! Karitsa olen ja jalopeurahh.

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Pojat. Pojat. Raikulipoikia… Minä annan teille arkustani kultaa. Rahaa ja valtaa minä annan kaikille, mutta päästäkää saatanan desantit. Hoc est corpus meum.

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Rakastasä mun munaa? Rovastinna ottaa lisää kahvetta ja pullaa. Cum grano salis.. Gringo. I am gringo.Niih…

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Esplanadin puistosta poimittu nainen, tuomarismiehen rakastajatar. Prih prih prih prih knat. Sturmpanzerit tuloo.

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Anna sitten edes jumalauta pilluaaah! Junapillua. Jumalan pillua. Desinit in piscem mulier formosa superno äläst prät.

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Taivas sentään. Leivonen. Kanjonin lauuuuh! Haluun että sä kuoleeeet! Minäkö? Äläst! Pulska poika…

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Hhe. Enerkheh. Kraiiits älämä tätä. Skollerii, nyt skoijaat. Kah! Eipä minua sukuuni katsomatta naiteta. Expertus dico. Impi. Impi se on. Impi.

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Vähäjärven Martti meni yöllä kirkkoon ja tuli takaperin ulos. Nein! Crede experto.

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Elämä on kuin varjo häilyväinen! Credo quia absurdum da bananas.

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Ä. Ä. Ä. Ä. ä. Ihan värisyttääää. Nää-ä äät. Bäwäwäwäwä tajuuksä mä sanon bäwäwäwä. wä.

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Äääts. Ymmmts. Äääts. Ymts ääts. Tsai. Ihanaa viinaa! Hulda lähtee yön selkään taiteilijan matkaan! Optimas ferias hiemales…

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Niilo Tarvajärvi pelasti… Vedestä teki Väpä viinaa, näin. Näin. Sydämen nimipäivät. Seppo Seppo Seppo.…

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Poniratsastus a 5 mk.

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Lupus in fabula! Se kyllä tiedetään. Vittuuuu ffffuuh! Jalokiviä ja kultaa ja Matti Haapojan aarre. Argumentum baculinum.

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Kyllä sitten kelpais. Ei meillä herrastella. Vähän vaan sianreunusta leivälle SIANVITUN ja jo särvittää niin. Kus on mun hopoti?

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: K J Läng (Lång, edesmenneen vankeinhoidon johtaja??? Translitteroijan huom.), kuppi kullitettiin. Kuppin nuinh. Kuppi kulliin. Kuppi nurin. Ai älälälälälätsä tsäh. Plaudite... Plaudite. Plaudite. Argumentum baculinum…

L: O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!

D: Sonderkommando. Nuih. Vnnn dbln tsi tsi tsi. Te audire non possum. Musa sapientum fixa est in aure…

Demoni alkoi kuulostaa epäröivältä. Se oli selvästi menettämässä otettaan neiti N.N:stä. Hiki otsalla helmeillen B.S. komppasi marakasseilla. Hänen keskittynyt, mutta villi katseensa kertoi että demonin kaa selkeästi häiritsi häntä. Katsoin parhaaksi vahvistaa kelpo kuomaa vielä tukevalla annoksella spriitä, vaikka hän oli jo sangen juovuksissa ja kunnon viivalla farmaseuttista metamfetamiinia, joka sotatantereella tunnetaan paremmin nimellä pervitiini.

Nyt oli aika armoniskulle. Sulloin käänteisen krusifiksin mummonartun limalompakkoon ja huusin kaikin voimin: ”O Demoni! Jätä tämä nainen ja pakene sian vittuun!” Demoni päästi korviasärkevän rääkäisyn ja oli poissa. B.S. Müller lopetti marakassien vatkaamisen ja katsoi pälyillen Päivi Mariaa. Demoni oli kuin olikin poissa, eikä suinkaan siirtynyt sikaan; Päivi Marian katse oli vilpitön, enkä tuntenut siinä pahan läsnäoloa.

Kunnon päivätyön tehnyt B.S. Muller riensi oksentamaan parvekkeelta samalla kuin irrotin käynnistyskaapelit mummon nisistä. Ei sillä etteikö tuo olisi tuossa voinut hetken vielä käristelläkin, mutta en halunnut käyttää liiaksi virtaa, sillä maasturi oli perin raskas työntää käyntiin. Irrotin köyden, pakkasin manaustarvikkeet laukkuuni ja valmistauduin lähtöön. En halunnut olla paikalla, kun neiti N.N. saavuttaisi tajuisuutensa, sillä hän epäilemättä käsittäisi tilanteen joltisenkin väärin, sillä demonin uhrit harvoin muistavat olleensa tämän vallassa.

Hämmästyksekseni vanha kunnon B.S. oli kadonnut kuin maan nielemänä. Hetken epäilin jopa demonin olleen tämän merkillisen katoamisen takana, mutta tila oli selkeästi hengenvoimsta puhdas, vaikka paskaa muutoin olikin katossa saakka. Pahojen aavistusten vallassa riensimme parvekkeelle Päivi Marian kanssa. B.S. Müller oli oksentanut niin voimallisesti, että oli siinä yrjöä pusertaessaan tullut tippuneeksi parvekkeelta, tämän ajatuksen vahvisti jalkakäytävällä laajenevassa veriyrjölammikossa makaavan kanssaeksorkistin liikkumaton hahmo.

Riensimme Müllerin avuksi, tämä ei helpotukseksemme ollut kuollut, vaikka olikin syvästi tajuton. Usein Lusiferin soldaattien ja kenttätutkijoiden kohtaloksi koituu poistuminen tuonpuoleiseen saappaat jalassa, mutta vielä hänen aikansa ei ollut koittanut. Ajoimme nopeusrajoituksista ja liikennevaloista pahemmin piittaamatta lähimpään päivystävään terveyskeskukseen, jossa aivotärähdyksen saanut kelpo B.S. otettiin tarkkailuun.


Lusiferin Nimeen

Leon Kosmos






.

Kenttämanausta Pohjanmaan lakeuksilla, osa III

Edellisessä blogimerkinnässäni jäin kertomuksessani vaiheeseen, jolloin olimme kanssaokkultisti B.S. Mullerin kera saapuneet sexuaali-demonin riivaaman neiti N.N:n tykö. Sittemmin B.S. on päässyt sairaalasta, messuemäntä Svetlana kadonnut ja vienyt mukanaan Päivi Maarian, supikoiran turkista valmistetun karvalakkini, matkapuhelimeni ja metamfetamiinin, kun olin pirtun juomisesta väsyneenä vetäytynyt hetkeksi lepäämään kylpyhuoneen lattialle.

Muutoin en pidä tapahtunutta suurenakaan vahinkona, huoria kasvaa lähiöissä koko ajan lisää, vaatetavaraa ja matkapuhelimia saa uusia, mutta Päivi Marian sikavarkautta pidän henkilökohtaisena loukkauksena, sillä ehdimme suuresti mielistyä tähän porsaseläimeen. Sydämistyin asiasta jopa siinä määrin, että tilasin Vaasasta pari tuttua torpeedoa Svetlanaa jäljittämään, sillä haluan Päivi Marian takaisin elämääni.

Eli jos sinä lukijani kohtaat pohjoisessa suurikokoisen emäsian kanssa matkustavan karvalakkipäisen hampaattoman venäläisen huoran, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, lupaan tarjota 1.000 euroa kaikista vihjeistä, joiden avulla Päivi Maria saadaan takaisin. Mutta ei kiirehditä asioiden edelle, vaan jatkakaamme kertomustani siitä, mihin viimeksi jäin:


Jo ovelta vastaamme huokui erinäisten ruumiin eritteiden katku ja ikä-neidille ominainen tyypillinen pistävän kitkerä lemu, joka kertoo viriilin sexuaalivoiman täyttämän miehen nenään, että nainen on vitunvoimaltaan heikko eli munasarjoistansa maho, eikä näin ollen enää kykene täyttymään miehen siemenestä. Vanhus-sexistä en muutenkaan liioimmin pidä, onhan meidän reserviupseerien keskuudessa leikkimielinen sanonta, että kunhan pillunkarvaa omasta takaa kasvaa, niin siinäpä on morsmaikkua kerrakseen. Nussimaan emme kuitenkaan olleet tulleet, ellei se olisi aivan välttämätöntä, vaan sielunhoitoa harjoittamaan.

Huoneisto oli lohduttoman näköinen. Tämä ei ollut meille mitenkään yllätys, sillä demonin riivaamaa nainen muuttuu lähestulkoon aina koti-hengettärestä päinvastaiseksi, eli sotkee talouden eritteillään ja rikkoo kaiken mihin käsiksi pääsee. Sekasorrosta ja ruumiinerite-kuorutuksesta päätellen demoni oli vallinnut neiti N.N:n vähäistä mieltä jo pidemmän aikaa.

Salatieteen historia tuntee myös yhden päinvastaisen tapauksen 1950-luvulta, jolloin Tuhatmulkku-Hannana aikanaan tunnettu morfinisti, satama-huora ja irtolainen demonin valtaan jouduttuaan lopetti kuljeksivan ja epäsosiaalisen elämäntyylinsä, kävi kylvyssä sekä emäntäkoulussa ja päätyi hyviin naimisiin hormoni- ja lisäainemiljönäärinä omaisuutensa kasaan keinotelleen armenialaista sukuperää olevan vuorineuvos X:n (nimi poistettu Seuran lakimiehen vaatimuksesta) kanssa.

Pian olohuoneen vuodesohvan alta kantautunut vikinä kiinnitti huomiomme. Päivi Maria, luonteeltaan utelias ja avoin emakko kun oli, meni tarkemmin tutkimaan vuodensohvan alla piileksivää demonia. Neiti N.N. yritti puolustaa piilopaikkaansa leipäveitsellä sohien, mutta yhdessä saimme tämän palavasilmäisen, repaleiseen aamutakkiin ja eipä juurikaan muuhun verhoutuneen mummo-ihmisen hätisteltyä liikkeelle. Päivi Marian keskittyessä syömään parempiin suihin eteisen peiliin hangattua kääre-torttua onnistuimme piirittämään vanhuksen nurkkaan.

Horo irvisteli, murisi ja koetti tavoitella meitä leipä-veitsellä. Kun tilanne alkoi lopulta käydä turhan uhkaavaksi, katsoin parhaimmaksi tainnuttaa horiskon napakalla kiertopotkulla korvalliselle. Olinhan jo ylioppilaana kokenut savaten eli ranskanpainin hopeisen hansikkaan taitaja ja päivittäinen ahkera harjoitus takasi, että mummo tipahti laakista. Potkimme vielä hetken haaskaa niin että kylkiluut rutisivat, ei sillä että tämä varointoimenpide olisi ollut mitenkään tarpeen, vaan siksi koska tämänkaltaista tilaisuutta harvoin tulee.

Kumihansikkain ja esiliinoin suojattuina nostimme varovasti ylen törkyisen, haisevan ja eritteiden kuorruttaman vanhuksen vuodesohvalle. Tukahdutin talouskumin aisti-ärsytyksen aiheuttaman äkillisen halun runkata vimmatusti, sillä siihen ei nyt olisi aikaa. Sidoimme potilaan paikalleen niin, että demoni ei pystynyt tekemään vahinkoa tai pakenemaan. B.S. Müllerin pitäessä silmällä potilasta ja nauttiessa runsaasti väki-viinaa hengenvoiman nostattamiseksi valmistelin manauksessa tarvittavat välineet ja puin ylleni mysterionkielen edellyttämän rituaaliasun, eli silinterihatun, valkoiset sormikkaat, frakkiasun ylä-osan ja syntymättömän ponivarsan nahasta valmistetun kalukukkaron.

Asusteilla on tyyliseikkojen lisäksi myös okkulttis-maagisia ominaisuuksia, suojaavathan valkoiset sormikkaat demonilta, valkoisen ollessa viattomuuden ja uudestisyntymän symboli-väri, mikäli manausrituaaleissa joutuu turvautumaan ns. sormipillulla koittamiseen. Myös kalukukkaron materiaalina käytetty syntymättömän orieläimen nahka on ensiarvoisen tärkeää, näin eksorkisti voi varjella sexuaalienergiaansa demonilta, sillä on sanottu, että viattoman ylitse ei demonin voima pysty. Ylipäätään järjestys ja siisteys eksorkismissa, sadomagiassa ja väkivaltasexissä on järkevää, kun pitää tarvittavat välineet hyvässä ojennuksessa, niin suoritus ei kärsi.

Kun olin valmis, otin varoiksi ja mielen virkistykseksi tuhdisti vihkiveteen lantrattua viinaa suojelemaan ruumiin-aukkojani demonilta. Kuten kansanparantajana kunnostautuneen turkulaisen Pallivahan-Paavon jälkeenjäänyttä muistiinpano-materiaalia tutkimalla on selvinnyt, Suomen kansan vanha kätketty perinnetieto kertoo: ”Mikäli naisdemoni mieheen ryhtyy, seuraa siitä mielen pahoiteexi ja vaivoiksensa miehimys, elikkä yx vallan rämehomo". Homouden vitsausta en vaivoikseni kaivannut, joten olin erityisen perusteellinen suojautuessani viinaksin.

Demonin häätämiseen on kaksi tietä, eli kivun tie ja hengenvoiman tie. Näitä kahta menetelmää yhdistämällä saavutetaan parhaat tulokset. Samalla, kun demonia manataan hengenvoimin, tuotetaan potilaan vartalolle kovaa kipua, mieluummin erogeenisten alueiden kautta. Tällöin saavutetaan monen-mielinen tila, jossa demonin huomio jakautuu eksorkistin, itsen ja potilaan välillä jopa siinä määrin, että demoni menettää otteensa ja on kohtuullisen helppo manata pois vaivaamasta. Lopuksi sytytimme laadukkaat sikarit, sikarin aromikas tuoksu oli omiaan peittämään huoneistossa leijuvaa silmiä kirvelevää löyhkää, samoin palava sikari on oiva väline potilaan vartalon äkilliseen stimuloimiseen. Myös sadomagian harjoittamisessa hyvällä sikarilla on paikkansa ja humidorikin on koko ajan käden ulottuvilla.

Myös nuorten naisten sexuaalihäiriöiden ennakoivaan hoitoon ruumiillinen kipu, jopa suoranainen fyysinen kuritus henkisestä alistamisesta puhumattakaan on myös oiva keino, jota tulee harjoittaa säännöllisesti, mieluummin useita kertoja päivässä ja antaumuksella. Ei sillä että tähän olisi tosiasiallisesti paljoakaan syytä, mutta kun ottaa huomioon, kuinka kuluttavaa ja raadollista eksorkistin työ henkisesti on, puhumattakaan usein kohdattavasta ruumiin-saastasta, kuten virtsasta, ulosteista ja ylenannosta, niin tällainen pieni lisä-arvo on mielestäni sangen kohtuullista eksorkismin harjoittajalleen aiheuttamaan mielen-vaivaan suhteutettuna.

Potilas alkoi siis pikku hiljaa virota tajuttomuustilastaan, tosin en ollut varma mulkoiliko meitä köysimytystä demoni vai ikäneiti, hyvin usein näiden erottaminen toisistaan normaalioloissakin on sangen vaikeaa. Olimme valmiita aloittamaan manauksen.

Hyvä lukijani! Koska demonin manaamiseen liittyvän ääninauhan translitterointiin kuluu runsaasti aikaa ja varsinkin viinaa, koska näkyypä peijakas ryyppiputki jääneen päälle, julkaisen Pohjanmaa-trilogian neljännen osan jokusen päivän kuluttua. Koska kyse on salatieteellisesti näinkin ainutlaatuisesta materiaalista, katson velvollisuudekseni varmistaa aineiston oikeellisuuden perusteellisesti. Ja Svetlana, sinä portto! Palauta sika tai kuset pian verta!

Lusiferin Nimeen

Leon Kosmos

Leonin Hengenlastuja

Kenttämämanaustrilogian viimeistä osaa työstäessäni haluan esittää sinulle, hyvä naislukijani, ainutkertaisen tarjouksen. Hyvä Nainen! Olen valmis vihkimään neitsyitä Lusiferille otollisiksi nartuiksi sadomaagisin tantraseximenoin! Samalla hedelmöitän maljasi germaanis-arjalaisella valloittajasoturin siemenellä. Mikäli olet laillisen ikäinen, terve neitsyt-nainen, ota rohkeasti yhteyttä ja varaa aika.

Lusiferin Nimeen

Leon Kosmos

Kenttämanausta Pohjanmaan lakeuksilla, osa II

Hyvä lukijani! Kirjoitan tämän kenttäreportaashin toista osaa Haukiputaalaisesta matkustajakodista käsin. B.S. Müller on edelleen paikallisen terveyskeskuksen vuode-osastolla, mutta hänen tilansa on vakaa. Mutta älkäämme rientäkö asioiden edelle, vaan edetkäämme tapahtumien kronologisessa järjestyksessä. Kuten asiaan perehtyneet lukijamme muistanevat, olin saanut sexuaalidemonin riivaamalta ikä-neidiltä avunpyynnön ja nyt jatkan siis kertomustani:

Raskaisiin mietteisiin vajonneena keräsin tutkijankammiostani tarpeellisia sexuaalimaagisiin menoihin tarvittavia välineitä ja hiljentyäkseni hetkeksi meditoimaan kaikkein pyhintä hallitsevan Baphometin patsaan äärelle. Tiibetin ylängön erakkohylkiöiden luona oppimieni masturtranssitekniikoiden avulla saavutin astraalitason vaivatta. Kutsuin kryptisin käsimerkein Lusiferia ja katso, hän tuli ja näyttäytyi edessäni palavan Kali-Parvatin hahmossa. Lusifer antoi minulle siunauksensa. En epäröinyt enää, sillä olin salavoimassa pyhitetty ja väkevä. Olin valmis kohtaamaan demonin.

Pakkasin lääkärinlaukkuuni kukullin, verta, raamatun, marakassit, rituaaliasun, viinaa ja vihkivettä kyytipojaksi, Mestari Siitoimen salatieteelliset merkkiteokset Musta Magia I & II, nipun köyttä, raippoja, japanilaiset nännipuristimet, vähäisemmälle mystikolle Matrjona Grigorjevna Rasputinalle aikoinaan kuuluneen salatieteissä paljon käytetyn käänteisen krusifiksin ja varoiksi vielä rullan ilmastointiteippiä. Pitää olla valmistautunut kaikkeen, niinpä otin mukaan myös .357 Magnumin, sillä olimme menossa syvälle pohjoisen maaseudulle, joka tunnetusti on villiä ja vihamielistä tienoota varsinkin ulkopaikkakuntaisia kohtaan.

Onhan Mestari Siitoin todennut ”meillä on täällä aina Magnumit valmiina hei”, jonka voi käsittää myös monimerkityksellisesti. Kyllä. Ammukset eivät lopu ja kalu seisoo, kuten Lusiferin ja Suomen armeijan upseerilta voi odottaa. Kuivaa ruutia löytyy aina tarvittaessa, kiertäähän reserviupseerien piireissä vieläkin kaskuna anekdootti siitä, kuinka aktiiviupseeriaikoinani olin nussinut vedonlyönninomaisesti einesmaksalaatikkoa ja tämä suoritus oli poikinut minulle laatikollisen hyvää belgialaista trappistiolutta. Päätin hetken harkittuani vielä ottaa varoiksi B.S. Müllerille vaimoni talousrevolverin.

Odotimme yhteyshenkilöä teurastamon lastauslaiturilla. Olin juuri tästä syystä valinnut kulkuneuvoksi maasturin, sen sijaan että olisimme tehneet matkaa mukavammin Mercedeksellä. Maasturissani on tavaratilassa säällinen koirahäkki, jonne mahtuu hyvinkin vaimo ja molemmat koirat yhtä-aikaisesti, saati sitten sika. Teurastamon laitosmiehenä toimiva entinen raisiolainen kylähullu, tuhopolttaja ja haudankaivaja Salakullittelija-Sepponen (nimi muutettu Seuran lakimiehen vaatimuksesta) oli minulle suuren palveluksen velkaa, jonka hän saisi näin porsasvarkaudella lopullisesti kuitatuksi. Olinhan saanut 1970-luvulla estetyksi Sepposelle varsin kiusallisen ruumisrauhan häpäisyyn ja vainajaan sekaantumiseen liittyvän oikeudenkäynnin vetoamalla tuttuun tuomariin, joka naisten nimettömiin pukeutumisen lisäksi tunsi suurta intohimoa Lusiferin kanssapalvelemiseen.

Sepponen oli toimittanut Turun Hengentieteen Seuralle erilaisia maagisissa riiteissä tarvittavia eläinten sisä-elimiä, luita ja verihurmetta. Suojelupoliisi tutki aikanaan myös väitettä, jonka mukaan Salakullittelija-Sepponen olisi välittänyt 1970-luvun alkuvuosina ihmis-ruumiita ja niiden osia ruumis-sexiin taipuvaiselle Neuvostoliittolaiselle korkean tason diplomaatille sekä yhtä lailla okkultisteille salatieteellisiin menoihin. Allekirjoittanutta kuulusteltiin myös useaan otteeseen tästä tapauksesta, mutta kielsin jyrkästi tietäväni mitään tästä tapauksesta ja kiellän edelleen. Ja vielä terveisiä Suojelupoliisin komisario X:lle (nimi poistettu Seuran lakimiehen vaatimuksesta), jos et tiennyt keneltä muijasi sai veneerisen sankkeritaudin alapäävaivoikseen, niin nyt tiedät.

Salakullittelija-Sepponen oli käynyt tuon niin monelle pikkurikolliselle tutun tien, koulukodista alkoholia ja huumeita käyttäväksi pikkurikolliseksi, vankilaan, hengellinen herätys Helluntaiseurakunnassa, uudelleen retkahtaminen huumehurmeiseen rikolliseen amok-juoksuun, uusi vankilakeikka, uusi hengellinen herätys Uurim-Seurakunnassa, josta hän oli sittemmin erkaantunut ja päätynyt säällisiin päivätöihin teurastamolle seuraavaa hengellistä herätystä tai huumeisiin retkahtamista odotellessa. Hämmästykseksemme Sepponen raahasi autooni liki 200-kiloisen emakon, vaikka olin pyytänyt vain pientä porsasta.

Nimesimme emakon Päivi Mariaksi Jeesus-Kristuksen maallisen äidin Neitsyt Marian ja vuosittain 15. elokuuta vietettävän Marian Ilmailupäivän kunniaksi. Salatieteellisen mysteriokielen hienovaraisiin vivahteisiin kuuluu, että kaikki liittyy kaikkeen, pienimmilläkin yksityiskohdilla on merkitystä. Tätä seikkaa Mestari Siitoin painotti meille herkeämättä. Se, että demonin petkuttamiseen valittu sika oli nimetty Päivi Mariaksi, oli yhtä olennaista kuin valinta, että tulisin suorittamaan manausrituaalin pelkkään silinterihattuun, valkoisiin sormikkaisiin ja frakkipuvun yläosaan ja syntymättömän ponivarsan nahasta valmistettuun kalukukkaroon pukeutuneena B.S. Müllerin soittaessa rytmikkäästi marakasseja.

B.S. Mullerin ajaessa lähdimme kohti pohjoista. Itse nostatin hengenvoimaa juomalla Kosken-Korvan viinaa ja rukoilemalla ääneen Lusiferia. Tarkoituksemme oli ehtiä illaksi perille, koska epäilimme, että Päivi Marialle hotellihuoneen hankkiminen olisi ollut perin hankalaa ja kylmään autoonkaan emme sitä halunneet jättää. Olimme jo ehtineet suuresti kiintyä Päivi Mariaan, sen verran vetävä kinkku se oli. Myös viinaa Päivi Maria otti kuin mies, mikä osaltaan lisäsi sikaa kohti tuntemaamme arvostusta. Painotettakoon, että kiintymyksemme sikaan oli puhtaasti henkisellä tasolla, minkäänlaisia zoofiilisia värähtelyjä ei välillämme ilmennyt.

Olin yrittänyt soittaa neiti N.N:lle useasti, mutta puhelimesta kuului vain röhkimistä, limavitun haistattelua ja tukahtuneita voihkaisuja. Lopulta puheluihin jätettiin tyystin vastaamatta. Emme kuitenkaan olleet liiaksi huolissamme, sillä kuten jokainen salatieteisiin perehtynyt nekromantikko ja eksorkisti sangen hyvin tietää, uhrin heikentyessä demonin tästä uuttama hengellinen energiakin vastaavasti vähenee, jonka seurauksena uhri päätyy usein horroksen kaltaiseen unen ja valveen välitilaan ja tämä tila voi pysyä muuttumattomana viikkoja, jopa kuukausia. Mikäli se vanha horo ei ollut hyytynyt lumihankeen, löytäisimme hänet hyvinkin todennäköisesti tallesta kotoaan virtsalammikosta kuolaamasta viiden kilon savipaska mummopöksyn puntista tursuen.

Matkalla pysähdyimme pikaisesti ostamaan Päivi Marialle viinerin ja pilli-mehua eväiksi sekä punssikahville X:n kunnan (nimi poistettu Seuran lakimiehen vaatimuksesta) nimismiehen pakeille, joka on tuttuni armeija-ajoilta, jolloin hänet tunnettiin alokkaiden keskuudessa Sonkajärven Sadistina. Tämä vanha kunnon viikseenvetäjä oli intohimoinen häpykarvojen keräilijä ja siinä samalla kahvia nauttiessamme saimme nähdä kansioittain pillunkarvaa jos jonkinmoista, olipa kokoelman arvokkain kohde peräti reliikki, kuten tuttuni totesi, tavattoman runsaan intiimialueen karvoituksen kasvun vuoksi pellavan suojelijaksi nimetyn, ortodoksisen kirkon kanonisoiman pyhittäjämarttyyri Anastasia Roomalaisen perävako- elikkä pyllynsilmäkarvoitusta, joka perimätiedon mukaan oli otettu talteen, kun tätä oli hehkuvilla pihdeillä kuvernöörin sotilaiden toimesta puristeltu ja nisistään irti leikattu.

Kelpo nimismieheltä saimme myös hankittua kohtuuhintaan kahdeksan litran kanisterin virolaista spriitä ja hieman metamfetamiinia varoiksi. B.S. Mullerin epäillessä, josko tuossa olisi liiaksikin viinaa kahden miehen tarpeiksi, muistutin hänelle, että varmuus on paras, manatessa tulee helposti jano joten liikaa viinaa ei ole olemassakaan ja oikein käytettynä viina on lääke ja lääkettä totisesti tulisimme vielä tarvitsemaan.

Naisia riivaava sexuaalidemoni on kuten tyypillinen uhrinsakin hengenlahjoiltaan kohtalaisen rajoittunut. Tällaisen demonin voima ei perustu älyyn, vaan sitkeyteen. Kuten nainen, feminiininen sexuaalidemoni ei kykene älylliseen mielten mittelöön, vaan turvautuu mieluummin menstruaatioenergiasta kumpuavaan jankuttamiseen, kiristämiseen ja kiukutteluun. Myös tavattomia latteuksia ja epäloogista ajattelua eri variaatioin loputtomasti toistettuna tulisi olemaan vastassa. Tällöin saattaisi laiton piriste olla paikoillaan, kuten pervitiini aikoinaan kaukopartiomiehillä, sillä manausrituaali voisi hyvinkin jatkua useiden päivien ajan.

Muutoin pidänkin tällaisten huumeaineiden käyttöä varsinaisena rapanistien touhuna. Jos ei viinaa osata ottaa, imeköön sitten maitoa äitinsä tissistä. Mielestäni kaikkia huumehörhöjä ja pilven pössyttelijoitä pitäisi ampua takaraivoon järeäkaliiberisella käsiaseella ja sen jälkeen jauhaa nämä hepoheikit minkin rehuksi tai vastaavasti käyttää moottoritien täytteeksi. Pilvenveikot varsinkin ovat erityisen ärsyttäviä otuksia, näitä kikattelevia vätyksiä tekee mieli lyödä tavatessa avokämmenellä kasvoihin.

Matka sujui kommelluksitta, pysähdyimme kerran tankkaamaan, syömään poronkäristystä ja siinä samalla pissitimme Päivi Marian. Maasturini autonavigaattorin opastaman saavuimme iltayöstä neiti N.N:n kerrostalon pihalle. Päivi Maria vinkui levottomasti, sillä se oli villieläimen valppailla aisteillaan havainnut välittömästi ilmapiirissä pahaenteistä uhkaa.

Toistuvista yrityksistä huolimatta kukaan ei vastannut ovisummerin painalluksiin, joten B.S. Müller kietoi nahkatakkinsa kätensä ympärille ja löi sen oviklasista läpi. Tämänkaltainen käytös ei sovi herrasmiehelle ja salatieteilijälle, joka toteuttaa joka hetki mysteriokieltä teoissaan ja olemuksessaan, mutta nyt oli kyse ihmishengestä, joten jouduimme tältä osin tinkimään periaatteistamme.

Löysimme neiti N.N:n asunnolle helposti, sillä seinät oli sotkettu kauttaaltaan raamatunlauseilla, porno-lehdistä leikatuilla leikkeillä ja erinäisillä ihmisruumiin eritteillä. Satuinpa havaitsemaan seinällä myös kokoelmistani puuttuvan Ratto-Lehdessä julkaistun Veikko Ennalan pakinan, mutta se oli harmikseni liimattu seinään verisellä paskalla, joten en tohtinut ruveta sitä irrottamaan. Soitimme aikamme ovikelloa ja jyskytimme ovea, mutta tuloksetta. Kun B.S. Muller tuli kokeilleeksi ovea, havaitsimme ettei se suinkaan ollut lukossa. Repäisin oven auki, mutta edes rappukäytävässä leijunut etova virtsan, paskan ja mahahappojen löyhkä ei ollut valmistanut meitä näkyyn jonka kohtasimme…

Hyvä lukijani. Jatkan kertomustani tästä seuraavassa blogimerkinnässäni, sillä raskas työ vaatii totisesti raskaat huvit ja nyt aion viettää muutaman vuorokauden umpihumalassa naapurihuoneen asukkaan, messuemäntä Svetlanan kanssa, joka on suureksi harmikseen yökerhosta pikkutunneilla palatessaan oksentanut molemmat hammasproteesinsa lumihankeen ja samalla hukannut nertsiturkkinsa vasemman hihan. Jälkimmäisellä seikalla ei ole kannaltani suurtakaan merkitystä, mutta ensimainitusta vahingosta on syytä ottaa kaikki hyöty irti.

Lusiferin Nimeen

Leon Kosmos.

Kenttämanausta Pohjanmaan lakeuksilla, Osa I

Olen saanut kirjeitse avunpyynnön Pohjanmaalta eläkkeellä olevalta neiti N.N.ltä. Tämä syvästi harras Isä-Jumalan soldaatti, Jeesuksen–Kristuksen palvelija ja pelastusarmeijan entinen aktiiviupseeri on huomannut kärsivänsä viimeaikaisista runsaista vaginaalisista sexuaalihäiriöistä, joiden uskoo olevan ylimaallista eli demonista alkuperää. Myönnettäköön, että aluksi pidin potilaan käytöstä normaalina ikä-neidin tunne-elämään väistämättä kuuluvana sexuaalihysteerisenä vaiheena, mutta mitä pidemmälle tapausta tutkin, sitä selvemmin oli havaittavissa, että olemme tekemisissä demonin kanssa, vieläpä varsin väkevän demonin.

Ensi alkuun oireet olivat ilmenneet voimallisena kutinana ja poltteena perspillun alueella ja miltei ylitsepääsemättömänä himona itsesaastutukseen. Neiti N.N. oli vieläkin äitinsä jäljiltä, eli kaikin puolin neitseellinen ja hyveellinen naisihminen, eikä sexuaalielämä ole häntä aiemmin millään tavalla viekoitellut. Sitä suuremmalla syyllä nämä eläimelliset vietit järkyttivät häntä ylen määrin. Terveyskeskuksestakaan hän ei saanut apua vaivaansa, ainoastaan oireita helpottamaan antiseptistä voidetta ja runsaan valikoiman psyykeen lääkkeitä.

Oireet pahenivat. Aamuteetä nauttiessaan neiti N.N. kuuli transistoriradiosta Hannu Taanilan äänen kesken aamuhartauden liturgian kuiskutellen viekoittelevan häntä ja ehdotelleen kaikkia ihmisen tuntemia seksuaalisia perversioita ja muutamia muita, joita eivät edes irstaimmatkaan elostelijat olleet tulleet ajatelleeksi.

Edes radion sammuttaminen ei auttanut asiaa, vihjailujen lomaan Hannu Taanila ulvoi kuin susi, kaakatti kuin kanalintu ja vieläpä lauloi virsien lisäksi isojen poikien laulukirjan klassikon Porno Pentti ja presidentti. Lopulta neiti N.N. joutui turvautumaan lääkekonjakkiin ja kolmiolääkeisiin, jotka armeliaasti sumensivat hänen tajuntansa ja säästivät hänet täten pahemmilta mielenjärkytyksiltä. Hyvä lukijani, lainaan tähän kokonaisuudessaan mainitun musiikkiteoksen lyriikan, jotta voitte itse kuvitella, millaisen hermopaineen alaisena neiti N.N. oli:


PORNO-PENTTI JA PRESIDENTTI
(san. Pertti Raasu)


TAAS LINNASSA NYT JUHLITAAN

ON VÄKI TOHKEISSAAN;

SAI PENTTI SINNE KOMENNON -

KUN TARJOILIJA ON.

HÄN NÄYTTI PRESIDENTILLE

TUON HIRMU KYRVÄNPÄÄN -

SE OLI LÄHTÖ PENTILLE

VITTUA MÄISKIMÄÄN.



PORNO-PENTIN TYYLI VAKAA

EESTÄ SEKÄ VÄHÄN TAKAA

KYRPÄ LIIKKUU VAIN

VAIKKA SEISOO SE AIN -

MALLI ON KUIN LIPPUSALOSTA.


PORNO-PENTTI ILMAN GRAKAA

MÄLLIT SINNE TÄNNE JAKAA -

KYRPÄ LIIKKUU VAIN

VAIKKA SEISOO SE AIN -

TEHTY ON SE KOIVUHALOSTA.



HE PÖYDÄN ALLA NUSSIVAT

JA HEILUI OMENAT.

KUN VALSSI SOI JA TANSSITTIIN

LÖI KYRPÄ IKENIIN.

SAI JOKA REIKÄ JOTAKIN

KUN PENTTI LINKOILI -

JA LOPUT BOOLIMALJOIHIN

LAMPUISTA SINKOILI.



Myös postinkantaja oli hänen kertomansa mukaan normaalin kirjepostin ja aikakauslehdet jaettuaan heilutellut peenistään postiluukusta ja huudellut ulkosynnyttimien rahvaanomaisempia nimityksiä. Kun neiti N.N. oli hätääntyneenä yrittänyt torjua etuveitikkaa käteensä sattuneella rottinkisella suksisauvalla, oli hän huomannut, että ponnekkaista yrityksistään huolimatta tulosta ei syntynyt, vaan häntä oli selkeästi ahdistellut ilmiö, josta me rajatieteiden tutkijat käytämme ilmaisua mentula esuriens eli astraalijorma.

Pian neiti N.N. huomasi vetävänsä naiskäteen. Kertomansa mukaan hän ei kykene ollenkaan hillitsemään itseään, vaan tätä iljetyksen muotoa saattaa tapahtua useita satoja kertoja päivässä. Demoni oli myös riivannut hänet juoksemaan aamutakkisillaan pikkupakkasessa paikalliseen osto- ja myyntiliikkeeseen, josta neiti N.N. oli ostanut kaksikin muovikassillista miestenlehtiä, joita hän oli sitten selaillut selkeän kiihotuksen vallassa naiskäteen vetäessään ja lisäksi liimaillut valikoituja lehtileikkeitä ja kuvia pitkin asunto-osakeyhtiön rappukäytävää. Vieläpä oli demoni hänen suullaan maanitellut kaupan myyjää rinnepanolle.

Järkytyksekseen tämä aiemmin niin siveä ikäneiti tapasi itsensä vieläpä tämän tästä sullomasta vaginaansa juureksia, vihanneksia ja muita elintarvikkeita. Myöskään muita kotitaloudessa tarpeellisia kapineita hän käytti tähän tarkoitukseen. Neiti N.N:n mitta täyttyi, kun hän koko yön kärsittyään sexuaalipainajaisista joissa koiruohoviinasta päihtyneet isokaluiset renkimiehet pelkät käärmeitä pursuavat lapikkaat jalassa harjoittivat pirttipöydällä perseraiskausta niin keskenään kun neiti NN:kin kanssa, heräsi hän karhupumppu peräsuolesta sojottaen. Tämän tapauksen jälkeen sain häneltä pikakirjeenä avunpyynnön.

Vaikka minulla onkin juuri nyt hiukan hektistä, työn alla on artikkelisarja naisen asemasta nyky-yhteisössä ja opuntia-suvun kaktusten varttaminen on pahasti kesken, en voi muuta kuin pakata kukullin, Mestari Siitoimen okkultiset mestariteokset Musta Magia I & II ja muita kenttämanaukseen tarvittavia välineitä ja rientää tämän kärsivän naisihmisen avuksi. Demoni on saanut neiti N.N:stä jo vahvan otteen, joten aikaa ei ole hukattavaksi. Mitä kauemmin demoni saa häntä riivata, sitä työläämpää on demoni manata pois.

Lähdemme vielä tänään ajamaan B.S. Müllerin kanssa kohti Pohjanmaata, heti kun olen hakenut paikallisesta teurastamosta rituaalin olennaisena osana kuuluvan nais-sian eli emakon. Mainittakoon, että Turun hengentieteen Seura ei hyväksy minkäänlaista eläimiin kohdistuvaa julmuutta, sika on mukana ainoastaan varotoimenpiteenä, sillä neiti N.N:stä pois ajettu demoni voi etsiä itselleen uutta asuinsijaa lähiympäristöstä, jolloin olemme pakotettuja ajamaan hengen emakkosikaan. Voi myös olla, että otan sian kanssa hieman viinaa menomatkalla, mikäli sille maistuu.

Neiti N.N. on saanut ohjeistuksekseen rukoilla vuoron perään Isä-Jumalaa, Jeesus-Kristusta, Lusiferia ja Saatanaa avukseen, lisäksi hänen tulee vilvoitella sykkivää vulvaansa aamuvirtsasta, etikasta ja talous-soodasta sekoitetulla liuoksella samalla lukien ääneen raamatusta vanhan testamentin psalmien kirjan valikoituja otteita. Olen jyrkästi painottanut hänelle itsesaastutuksen vaaraa, mitä enemmän hän tätä haureutta harjoittaa, sitä voimakkaampi demonista tulee.

B.S. Müller on myös lupautunut avustamaan manauksessa ja lisäksi tallentamaan videokameran kuvanauhalle tämän tapahtuman. Tämän olemme velkaa tuleville polville, sillä meidän kaltaisiamme kokeneita kenttämanaajia ja sexuaalimaagikkoja on jäljellä varsin vähän, vaikkakin Turun Hengentieteen Seuran uusista jäsenistä löytyykin varsin lupaavia kokelaita tätä vaativaa hengentiedettä harjoittamaan. Tämä taltiointi jää siten myös oppaaksi tuleville sukupolville. Haluaisin vielä valistaa sinua lukijani kukullista, joka on tärkein työkalu demonia sexuaalihysteerisestä naisihmisestä pois ajaessa.

Kukulli on lienee salatieteiden historian vähinten tunnetuimpaa esineistöä, vaikka se on selkeästi voimallisin taikakalu, mitä demoneja vaimoväestä manatessa voidaan käyttää. Kukulli on miehistä seisovaa kalua muistuttava jalopuinen fallos, joka kätkee sisäänsä lasisen säiliön pyhitettyä vettä varten ja monimutkaisen mekaanisen koneiston, jolla manaaja voi tarkasti annostella vihkivettä potilaan intiimeihin ruumiinaukkoihin.

Kukullin käyttö vaatii myös suurta taitoa, tarkkaa ajoitusta ja pelisilmää. Allekirjoittanut on harjoitellut vuosia kukullin käyttöä ja vasta nyt koen olevan valmis häätämään sillä kenttäolosuhteissa sexuaalidemonin. Tämä kukullin käytön hankaluus ja vähäinen tunnettavuus liitettynä kukullille ominaiseen ruumiinsisäiseen käyttötapaan on estänyt laitteen käytön leviämistä yleisesti manaukseen. Tarkkasilmäinen salatieteiden tutkija voi toki löytää viittauksia kukullista kautta salatieteiden ja uskonnon historian.

Seuran halussa oleva kukulli on sangen vanha. Perimätieto kertoo, että se on peräisin Espanjan inkvisition kulta-ajoilta, Latiumin Aisankannattajaksi mainitun ja sittemmin kuppaan kuolleen Paavi Gregorius IX jäämistöstä. Useiden välikäsien kautta kukulli päätyi lopulta neljättä päivää kestäneessä kokaiinihuuruisessa maratonnoppapelissä RMS Queen Elizabethin kolmannen luokan hytissä pidemmän linjan satanistille, lampaiden ystävälle ja ruusuristiläisaktiivi B.S. Mullerin isoenolle, joka tunnettin myös vankkumattomana vanhan koulukunnan sodomiittina.

Müllerien suvussa kukullia on varjeltu voimallisena seksuaalismaagisena taikakaluna näihin päiviin saakka. Tällä hetkellä mainittu kukulli on Turun Hengentieteen Seuran pyhimmässä sijaitsevassa kassaholvissa muiden seuran omistamien salatieteellisten arvoesineiden joukossa.

Kukullila on arvoa myös muutoinkin kuin historiallisena artefaktina. Maagisilla esineillähän on ominaisuus, että mitä vanhempia ne ovat, sitä väkevämpää magiaa niiden välityksellä voi harjoittaa. Myös käsityötaidon näytteenä tuo afrikkalaisen sademetsän jalopuusta valmistettu jortikka kellorattaineen ja mekanismeineen edustaa keskiaikaisen käsityötaidon mestarismiesten huimimpia saavutuksia.

Raportoin manausrituaalista jahka olemme palanneet kenttätyöstä, voi olla, että kaikkia yksityiskohtia en voi vihkiytymättömille yleisen turvallisuuden nimissä paljastaa, sillä sexuaalidemonin kanssa ei käy leikkiminen. Kevytmielisesti käytetty sexuaalimaaginen taito on vaaraksi niin käyttäjälleen kuin ympäristölleenkin, sillä onhan kirjoitettu, että naisen seksuaalisuutta voimanaan käyttävä demoni on kaikista demoneista raain, ovelin ja väkevin. Olkaa varoitettu!

Lusiferin Nimeen

Leon Kosmos