Lemurian Kosmisessa Munassa julkistetaan Turun Hengentieteen Seuran aktiivin, Luciferin sotilaan, reservin upseerin, salatieteiden ja mysteriokielen kenttätukijan sadomaagikko Leon Kosmoksen mietteitä ja havaintoja olevaisen luonteesta.

lauantai 29. tammikuuta 2011

Ohjeistusta vaimo-väen kouluttamiseen


Herkesinpä Kaasu-Vatasen kanssa naukkailemaan tämän tuliaisiksi tuomaa mainiota tsekkiläistä koiruoho-viinaa ja siinä kuppia ottaessamme ryhdyimme keskustelemaan perimmäisistä kysymyksistä, kuten hirvikivääreistä sekä miehen ja naisen välisistä suhteista. Tämän pohdiskelun pohjalta päädyin laatimaan tämän artikkelin ohjeistamaan tulevia avio-miehiä ja perheenisiä vaimon valintaan ja koulutukseen liittyvistä seikoista:

Naisen älynlahjoja on suuresti liioiteltu. Nainen on kuin undulaatti, joka oppii puhuen vastaamaan tiettyihin ärsykkeisiin, nauttii keikistelystä peilin edessä ja ennen kaikkea, kuten kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi on todennut; ”naisella ja harakalla on yhtenäinen mieltymys kiilto-aineisiin.” Mitenkään hyödytön nainen ei kuitenkaan ole, vaan soveltuu synnyttämään lapsia, palvelemaan miestään, kotitöihin ja sexiin. Nainen on myös omiaan helpompiin yksinkertaisiin tehtäviin työelämässä, kuten vaihetyöhön tai myymään raviradan totalisaattorikassalla vedonlyöntikuponkeja.

Nainen on mieleltään ikuinen ihmislapsi, ei sillä että tämän kehitys voisi parhaimmillakaan ylittää älykkään koiran tai lehmän henkisiä kykyjä ja siten nainen tarvitsee jatkuvaa opastusta sekä tiukkoja rajoja. Jokainen voi nähdä, millaista turvattomuutta ja sitä kautta epätervettä henkistä sijaistoimintaa voi aiheuttaa liiallisen vastuun ottaminen omasta elämästään, vaikka selkeästi tätä vastuuta ei kyetä kantamaan.

Ostareilla siiderihumalassa nurkkiin kuseksivat, mascaraa kemikalioliikkeistä varastelevat, kevytsavukkeita polttavat ja vittua matkapuhelimeen huutavat pissa-liisat ovat tästä räikein esimerkki. Millainen äiti ja vaimo voi tulla tällaisesta otuksesta? Nainen tarvitsee nuoresta pitäen kuria, ohjausta ja opintoja mielellään sisäoppilaitoksena toimivassa emäntäkoulussa kehittyäkseen hyväksi vaimoksi ja äidiksi.

Lasten perinteinen kasvattaminen kurissa ja nuhteessa fyysillisin keinoin on ikävä kyllä kriminalisoitu ja tämä on suoraa seurausta siitä, kun nainen on päästetty kotilieden ääreltä, makuuhuoneesta ja synnytyslaitokselta osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämä on oiva esimerkki siitä, kuinka naisen vähäisen mielen liiallinen kuormittaminen aiheuttaa suoranaista tuhoa; ensin ei kyetä reagoimaan asiaan mitenkään ja sitten seuraa hysteerinen ylilyönti. Henkistä väkivaltaa voi toki lasten kasvattamiseen soveltaa.

Tasa-arvo on vaarallinen harha. Pidän esimerkiksi hierovaa jalkakylpylaitetta hyödyllisenä ja jopa sangen miellyttävänä, mutta en vertaisenani. Samoin on naisen laita. Elämme kulttuurissa, jossa pienikaluiset impotentit aasi-miehet ovat päästäneet Lusiferille otollisten pukki-miesten mielipahaksi naisen kotilieden ääreltä kansalais-vaikuttamaan. Tämä tilanne on perin luonnoton, onhan nainen luontaisen elinympäristönsä, eli makuuhuoneen, keittiön ja kinkku-bingon ulkopuolella kuin posetiivarin ihmisvaatteisiin puettu apina lantteja kerjäämässä, näky joka aiheuttaa lähinnä myötähäpeää otuksen puolesta.

Perinteisiin arvoihin taipuvaisia naisihmisiä silti löytyy. Tällainen nainen palvelee miestään, synnyttää tälle poikalapsia, hoitaa mukisematta taloustyöt, hyväksyy miehen tälle asettamat rajoitukset, ottaa vastaan ansaitun kurinpalautuksen, puhuu vain kun puhutellaan ja kohtelee miestään johtajanaan ja ylempänään, kuten luonnonjärjestyksen kannalta järkevintä on. Nainen on perimmäiseltä olemukseltaan kuin biologinen kodinkone ja tällaisessa asemassa nainen voi myös tuntea olonsa luontevaksi ilman ylenmääräisiä paineita ja vaatimuksia.

Oma vaimoni on tästä oiva esimerkki, olkoonkin että nain hänet lähinnä rahan vuoksi, mutta löytyy häneltä kieltämättä myös edellä mainittuja ominaisuuksia. Jo luonnon-lajien antaman esimerkin kautta voimme nähdä, kuinka luontevasti naarasolio asettuu roolinsa, kun uros tälle paikkansa osoittaa. Naisella on vähäisten älynlahjojensa vuoksi välillä vaikeuksia hahmottaa omaa sijaansa perheen hierarkiassa, joten tästä seikasta pitää vaimoväkeä yhtenään muistuttaa. Naisen ja koiran kouluttamisessa ei ole juurikaan eroa, on tehtävä selväksi, kuka on lauman johtaja ja tästä perusprinsiipistä ei saa hetkeksikään poiketa!

Tarkastelkaamme asiaa esimerkkien valossa. Vaikka päivällisvieraat tuntevatkin olonsa välillä vaivautuneeksi, meillä syö ensin mies, sitten koirat ja nainen saa mitä kuppiin jää jäljelle. Mikäli naisen päästäisi ruokapöytään ihmisten pariin aterioimaan, voi tämä pian tällä perusteella luulotella sinne kuuluvansa. Aivan kuten koiraa koulutettaessa, myös naisen kouluttamisessa on tärkeää, että mukana säilyy koko ajan johdonmukaisuus ja logiikka, koska jo aiheutuneita virheitä on aina hankalampi korjata kuin seurata alusta alkaen oikeaa koulutus-ohjelmaa.

Sinä nuori mies! Kuule kokeneen Lusiferin pukki-sonnin kokemuksen syvää rintaääntä! Mikäli tuleva morsmaikkusi ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia, nussi sitä aikasi ja sitten heivaa helvettiin koko narttu. Ämmiä on maailma täynnä ja uusia syntyy koko ajan lisää. Vaimon valinta on kuin käytetyn auton ostamista, ei pidä langeta ensimmäiseen kotteroon, joka tulee tarjolle, vaan valinta on suoritettava tarkasti harkiten ja ehdokkaita vertaillen. Turhaan tunteiluun ei ole aihetta elämänkumppania valitessa, kuten Mestari Siitoinkin painotti!

Lusiferin Nimeen

Leon Kosmos

2 kommenttia:

  1. http://www.youtube.com/watch?v=I7swLLdF7ns

    VastaaPoista
  2. Nauroimpa tälle makeasti. Ilmankos olen paljon yksinäni elänytkin, kun koirankoulutus ja sahapukkipanot ei kelpaa. Henkinen rakastelu toisen älyn kanssa on upeaa. PS: JOs haluaa päästä sikamieskulttuurista ja saada jotain aitoa kunnioitusta osakseen, pitää olla muutakin näyttöä kuin nyrkki ja vittuilu vaimmolleen. Toki miehiä pitää kunnioittaa, jos he kunniansa pitävät, mutta heikomman alistamisessa on kissa hiiren kimpussa -makua!

    VastaaPoista